Japanilaisprofessori varoittaa Japanin ja Kiinan kireistä väleistä
Japanin pääministeri Sanae Takaichin Taiwan-lausunnon kiristämät Japanin ja Kiinan välit paranevat aikaisintaan loppuvuonna, katsoo Tokion yliopiston professori Shin Kawashima.
Marraskuussa pääministeri Takaichi arvioi, että Taiwanin saarto sota-aluksia ja sotilaallista voimaa käyttämällä voisi muodostaa Japanin laissa mainitun ”olemassaoloa uhkaavan tilanteen”. Japani voisi siten tarjota sotilaallista apua Taiwanille.
Kiina pitää itsehallinnollista ja demokraattisesti johdettua Taiwania osana itseään ja on aiemmin uhannut käyttää voimaa saadakseen saaren hallintaansa.
Yhdysvaltojen tuoreessa tiedusteluraportissa kuitenkin todetaan, että Kiina ei tällä hetkellä suunnittele hyökkäävänsä Taiwaniin ensi vuonna, mutta pyrkii saamaan saaren hallintaansa ilman voimankäyttöä.
Professori Kawashima sanoo STT:lle, että Kiinan Shenzhenissä marraskuussa järjestettävä Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö Apecin huippukokous voi tuoda maiden johtajat yhteen ja jopa saman pöydän ääreen, jos Japani julkistaa turvallisuusasiakirjansa kokousta ennen ja niiden sävy on sopuisa.
– Siksi vuoden lopulla ilmapiiri voi mahdollistaa johtajien tapaamiset.
Kiinassa kiistat Japanin kanssa tapaavat nousta pinnalle, kun kommunistinen puolue kierrättää johtoaan – seuraavaksi ensi vuoden puoluekokouksessa. Japanissa puolestaan Takaichin Kiina-linjan on nähty auttaneen hänen puolueensa voittoon helmikuun vaaleissa.
Genron NPO -ajatushautomon toissa vuonna toteuttaman kyselyn mukaan japanilaisista 90 prosentilla oli negatiivinen kuva Kiinasta. Kyselyn 1 000 japanilaisvastaajasta kaksi kolmasosaa piti silti maiden suhteita tärkeinä.
– Lausunnollaan Takaichi voitti puolelleen ne 90 prosenttia, jotka eivät pidä Kiinasta. Seuraavaksi nähdään, miten hän puhuttelee suhteita tärkeinä pitävää yli 60 prosenttia, arvelee Kawashima.
Japanille Yhdysvaltain luoma epävarmuus ei sekään ole syy kääntyä Kiinan puoleen, sillä Yhdysvaltain rooli alueellisten turvallisuusjärjestelyjen kokoajana ja takaajana on liian keskeinen.
– Tämä voi muuttua 50 vuodessa. Vaihtoehtoja riippuvuudelle Yhdysvalloista varmasti pohditaan ajatusharjoituksissa. Etelä-Korean ydinsukellusvenehanke on yksi esimerkki.
Vaikka Takaichin Taiwan-lausunto ei juuri poikkea Japanin hallituksen pitkäaikaisesta kannasta, se oli varomaton, myöntää Kawashima: pääministeri kommentoi asiaa puhtaasti laintulkinnallisena kysymyksenä huomioimatta sen ulkopoliittista ulottuvuutta.
Kiina tarttuu kärkkäästi tällaisiin lausuntoihin ja käyttää niitä propagandansa todisteena ja syynä eskaloida retoriikkaa ja toimia, hän sanoo.
– Takaichista luodaan (Kiinassa) kuvaa militaristina ja Kiina-haukkana.
Eskalaation tarkoitus on tehdä epänormaalista normaalia. Kiinan rajavartioalusten toiminta Japanin hallinnoimien, Japanin Senkakuksi ja Kiinan Diaoyuksi kutsumien saarten aluevesillä oli ennenkuulumatonta vuonna 2008, mutta arkipäivää neljä vuotta myöhemmin, muistuttaa Kawashima.
Nyt riski on, että lentotukialusten toiminta yleistyy saarten itäpuolella.
– Se olisi iso turvallisuusympäristön muutos. Japanin pitää vastustaa Kiinan tavoittelemia muutoksia nykytilaan ja samalla paikata suhteita asteittain, professori näkee.
Kiina on vastannut Takaichin Taiwan-lausuntoon niin poliittisin, sotilaallisin, taloudellisin kuin tiedotuksen keinoin, kirjoittavat yhdysvaltalaisen CSIS-ajatushautomon Bonny Lin ja Kristi Govella.
Kiina on rajoittanut yhtäältä japanilaisten merenelävien tuontia, toisaalta kaksikäyttötuotteiden ja harvinaisten maametallien toimituksia kymmenille japanilaisyrityksille. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan niin siviili- kuin sotilaskäyttöön sopivia tuotteita ja teknologioita, kuten kemikaaleja ja lennokkeja.
Keinovalikoima on laajentunut viime vuosina teknologisen kehityksen myötä, huomauttaa Kawashima. Japanin sisäisiä jakolinjoja syvennetään luomalla ja korostamalla sosiaalisen median sisältöjä bottitilien ja sujuvaa japania tuottavien tekoälysovellusten avulla.
Oikeistopopulistinen Sanseito-puolue sai hänen mukaansa tukea kiinalaisilta ja venäläisiltä tahoilta viime kesän ylähuonevaaleissa kansallismielisistä lausunnoistaan huolimatta.
– Kun tarkoitus on lisätä vastakkainasettelua, ei ole väliä, mitä sanotaan (Kiinasta tai Venäjästä), Kawashima huomauttaa.
Matkailua Kiinasta Japaniin on rajoitettu peruuttamalla lentoja ja varoittelemalla matkan vaaroista. New York Timesin mukaan kiinalaisia on kannustettu välttämään matkustusta Japaniin liioittelemalla ja vääristelemällä maanjäristysten, karhuhyökkäysten, liikenneonnettomuuksien ja satunnaisten väkivallantekojen riskiä.
Kiinalaismatkailijoiden määrä onkin vähentynyt viime syksystä lähtien: joulukuussa laskua oli vuoden takaisesta noin 45 prosenttia ja tammikuussa yli 60 prosenttia. Yhteensä ulkomaalaisten matkailijoiden määrä laski tammikuussa edellisvuodesta kuitenkin vain viitisen prosenttia.
Viime vuonna Japanissa vieraili ennätysmäärä eli lähes 43 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Kiinalaiset muodostivat yli viidenneksen sekä matkailijoiden määrästä että kulutuksesta, ilmenee Japanin turismiviraston tilastoista.