Ukrainan sota sai kansainvälisen median rynnimään Itä-Suomeen – Venäjä-pelkoa ei löytynyt, mutta suhde Natoon oli muuttunut

Eteläkarjalaisten Nato-kannat muuttuivat pikavauhtia, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – ”En minäkään Natoon olisi halunnut”.
Ukrainan sota

Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Suomen itäraja on saanut erityistä huomiota, ja jopa useiden kansainvälisten medioiden toimittajat ovat käyneet kuulostelemassa tunnelmia Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, jossa saatetaan pian elää Naton ja Venäjän välisen rajan vierellä.

Monia paikallisia asukkaita huomio lähinnä huvittaa, sillä rajan läheisyyteen suhtaudutaan seudulla melko käytännöllisesti, eikä siinä nähdä dramatiikkaa. Imatralainen Vesa Korhonen kertoo yhdysvaltalaiskanava CNN:n toimittajien käyneen toukokuussa kyselemässä rajalla asuvien tunnelmia.

–  CNN:n toimittaja ihmetteli, kun tämä raja on vain tällainen. Tässä ei ole tämän kummempia, tuossa on vain aidan tolpat ja piikkilangat, ja periaatteessa siitä pääsee kuka vaan, Korhonen kertoo STT:lle Imatran Räikkölän kylässä, jossa hän on käymässä tyttärensä luona, jonka tontti sijaitsee osittain rajavyöhykkeellä.

Itärajan läheisyydestä huolimatta varsinaista Venäjän pelkoa on vaikea löytää Kaakkois-Suomesta.

–  Tätä rajaan liittyvää mystifiointiahan meillä ei ole, Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen kertoo.

Erityispiirteen hän näkee siinä, että vuosien tiiviin kanssakäymisen tuloksena monilla paikallisilla on venäläisiä liikekumppaneita ja ystäviä.

–  Meillä eteläkarjalaisilla on ihan verrattoman paljon enemmän venäläisiä kontakteja ja tuttavia. Millä tavalla tässä tilanteessa pystytään pitämään asiat henkilötasolla, perhetasolla, ystävätasolla? Tuodaanko siihen mukaan politiikkaa tai Nato-keskustelua, joka venäläisiäkin perheitä nyt erottaa toisistaan? Peltonen pohtii.

Vaikka naapuria ei kaakonkulmalla pelätä, moni paikallinen kertoo kääntyneensä Nato-jäsenyyden kannalle Ukrainan sodan myötä.

–  En minäkään Natoon olisi halunnut. En olisi arvannut, että tuo karhu (Venäjä) olisi tuollainen, sanoo lappeenrantalainen Petri Riski.

Myös Markus Repo kertoo STT:lle Lappeenrannan kävelykadulla muuttaneensa Nato-kantaansa.

–  Ennen näitä tapahtumia olin sitä mieltä, että meillä se puolueettomuus on tärkeää, ja naapurin kanssa hyvät, joskaan ei liian läheiset välit olisi meidän tietynlainen turvatakuu. Mutta nyt tämä Putinin sairaalloinen arvaamattomuus on aiheuttanut sen, että kyllä minun ja perheeni näkökulmasta me kuulumme Nato-jäseneksi.

Samoilla linjoilla on Vesa Korhonen.

–  Kyllä nyt näyttää siltä, että se kannattaa. Venäjähän sen itse aiheutti. Eihän tällaista keskustelua olisi tullutkaan, jos se ei olisi yrittänyt valloittaa Ukrainaa.

Etelä-Karjalan Parikkalassa sota on muuttanut ehkä ratkaisevalla tavalla kunnan tulevaisuutta. Parikkalassa on tilapäinen rajanylityspaikka, jonka muuttaminen kansainväliseksi raja-asemaksi oli jo kirjattu vuoden 2019 hallitusohjelmaan. Pandemia kuitenkin laittoi suunnitelman jäihin, ja sodan myötä hanke saattaa olla lopullisesti kuopattu.

Huhtikuussa rajanylityspaikka suljettiin kokonaan, koska pakotteiden takia sen pääasiallinen liikenne eli puukuljetukset loppuivat. Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen toteaa STT:lle, että uusi tilanne on vain hyväksyttävä.

–  Kyllä se toki tulevaisuuden osalta joudutaan ottamaan huomioon, että Venäjän kanssa ei voi sellaista taloudellista yhteistyötä kehittää, mihin oltiin varautuneita 2020-luvulla.