Loppuvuonna Venäjältä saapuneille ei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä
Itärajan kautta viime vuoden lopulla tulleille turvapaikanhakijoille ei tähän mennessä ole annettu lainkaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Päätöksiä on tehty yli 70, kertoi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Päätöksistä noin kaksi kolmasosaa on kielteisiä ja kolmasosa raukeamisia. Hakemus raukeaa esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija on poistunut Suomesta.
Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita on kadonnut vastaanottokeskuksista noin 190.
– Heidän kohdemaansa ei välttämättä ole Suomi, Lehtinen toteaa.
Merkittävä osa itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista on pyrkinyt aiemmin EU-alueelle Valko-Venäjän kautta.
Venäjän rajan yli saapui Suomeen loppuvuonna hieman alle 1 300 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on 20–30-vuotiaita miehiä. Joukossa on jonkin verran muunlaisiakin henkilöitä, myös joitakin yksin tulleita alaikäisiä.
Itärajan ylittäneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on yli 20 kansalaisuutta. Suurin osa heistä on Syyrian, Somalian tai Jemenin kansalaisia.
Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Ilkka Haahtelan mukaan itärajan tilanne on ollut ensimmäinen kerta, kun Suomen kautta pyritään laajamittaisesti Schengen-alueelle.
– Ollaan samassa tilanteessa, jossa Etelä-Euroopan maat ovat olleet jo aiemmin, sanoi Haahtela tiedotustilaisuudessa.
Maahanmuuttovirasto arvioi, että Suomessa jätetään tänä ja ensi vuonna noin 3 500–4 500 uutta turvapaikkahakemusta. Viime vuonna määrä oli noin 5 400, vuonna 2022 noin 5 800.
– Itärajan tilanteesta huolimatta hakemusmäärä pieneni, sanoi turvapaikkayksikön johtaja Lehtinen.
Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin viime vuonna vajaat 1 600. Lisäksi Suomeen saapui noin 1 300 kiintiöpakolaista.
Lehtisen mukaan sota Gazan palestiinalaisalueella näkyy hyvin vähän turvapaikkahakemuksissa Suomessa.
– Puhutaan reilusta kymmenestä hakijasta sieltäpäin, hän sanoi.
Vuoden 2022 hakemusten määrään vaikutti se, että sotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset hakivat aluksi turvapaikkaa. Myöhemmin heille sallittiin mahdollisuus tilapäiseen suojeluun, joka myönnetään rajatulle ihmisryhmälle ilman yksilöllistä harkintaa.
Tilapäisen suojelun hakijoita eli lähinnä ukrainalaisia Maahanmuuttovirasto ennakoi tulevan tänä vuonna noin 8 000–12 000.
– Ukrainan sotaa on kaikkiaan paennut yli neljä miljoonaa ihmistä, totesi Lehtinen.
Vuoden Suomessa oleskelun jälkeen tilapäisen suojelun hakija voi hakea kotikuntaa Suomessa. Viime vuoden loppuun mennessä noin 15 800 ukrainalaista on saanut kotikunnan.
– Heillä on samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvilla, sanoi vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.
Viime vuonna tilapäistä suojelua myönnettiin lähes 19 000:lle Ukrainasta paenneelle. Kaikkiaan sotaa paenneita ukrainalaisia on saapunut Suomeen lähes 67 000.
Tilapäistä suojelua viime vuonna hakeneista suurin osa oli 35–64-vuotiaita ja hieman alle neljäsosa alaikäisiä. Naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia.
Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna ilman hakemusta maaliskuuhun 2025 asti, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Juttu päivitetty kauttaaltaan klo: 15:30.