Isien perhevapailla voisi vaikuttaa pikkulasten huoltoratkaisuihin
Yhteishuoltajuuden asumisjärjestelyissä 50–50-ratkaisuun päätyvät vanhemmat ovat yleensä hyvissä väleissä. Tällainen ratkaisu tarkoittaa sitä, että lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona, esimerkiksi vuoroviikoin.
Käräjäoikeuden käsittelemissä huoltokiistoissa sen sijaan korostuvat riitaisat välit. Tuomioistuimissa päädytään siksi helpommin siihen, että lapsi asuu pääsääntöisesti vain toisen vanhemman luona, kertoo käräjätuomari Minnimari Saari.
– Joskus vanhemmat ovat päätyneet itse 50–50-asumisjärjestelyyn ja riitelevät käräjäoikeudessa siitä, kumman luona lapsi on kirjoilla, koska se määrittää muun muassa sosiaalietuuksia: vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, voi saada esimerkiksi asumistukea tai lapselle koulukyydin.
Vielä 1980-luvulla oli Saaren mukaan selvästi tyypillisempää, että lapset jäivät vanhempien eron jälkeen äidin luo asumaan.
– Tänä päivänä suurin osa isistä haluaa olla lastensa elämässä mukana kaikin mahdollisin tavoin, eli äidit eivät juurikaan korostu käräjäoikeuden määräämissä asumisjärjestelyissä.
Käräjätuomari Pekka Päivänsalon mukaan alle 3-vuotiaiden lasten asumista koskevissa huoltoriidoissa äidit ovat usein vahvemmilla biologian ja lasten hoitojärjestelyjen takia: äidit saattavat vielä imettää ja ovat isiä useammin pienten lasten kanssa kotona perhevapaalla.
Jos perheessä on useita lapsia ja nuorin on alle 3-vuotias, muutkin lapset helposti määrätään äidille, sillä lasten jakaminen vanhempien kesken on harvoin lasten edun mukaista.
– Jos isät käyttäisivät enemmän perhevapaita, tämä todennäköisesti näkyisi enemmän pieniä lapsia koskevissa huoltoratkaisuissa.
Päivänsalo kertoo, että käräjäoikeuden tekemistä huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatuspäätöksistä valitetaan hovioikeuteen tasaisin väliajoin. Valituksissa korostuvat perheet, joissa riitely on kroonistunut.
– Vapaaehtoisen sovittelumenettelyn merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kun vanhemmat ovat päässeet sovittelun kautta sopuun, päätökset usein myös kestävät eivätkä johda oikeudenkäyntien kierteeseen.
Saaren mukaan käräjäoikeuden tekemät päätökset muuttuvat vain harvoin hovioikeudessa.