IS: Suomi jäi nuolemaan näppejään STM:n viivyttelyn takia – myöhästyi ainoana EU-maana yhteisistä suojavarustehankinnoista
Euroopan unionin jäsenmaat ovat aloittaneet jättimäiset hankintakierrokset saadakseen suojavarusteita koronaviruksen leviämisen pysäyttämiseksi, mutta Suomi seuraa yhteistyötä sivusta ainoana EU-maana.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan syy tähän löytyy sosiaali- ja terveysministeriön (STM) viivyttelystä.
Lehden mukaan EU-komission kautta on jo käynnistetty neljä isoa pandemiavarustehankintaa.
Terveysalan erityisasiantuntija Pasi Mustonen Suomen EU-edustustosta arvelee, että ensimmäisen kerran tieto yhteisistä hankinnoista saavutti ministeriön jo helmikuun alkupuolella.
Ministeriön hallitusneuvos Kalle Terve puolestaan kertoo, että STM:ssä havahduttiin asiaan noin helmikuun puolenvälin jälkeen.
Lopulta Suomi allekirjoitti sopimuksen yhteisiin hankintoihin osallistumisesta vasta 27. maaliskuuta.
Suomi ei kuitenkaan enää jälkikäteen päässyt mukaan EU-maiden yhteiselle hankintakierrokselle.
IS ei tavoittanut vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosta (vas.) kommentoimaan asiaa.
STM:n erityisasiantuntija Lasse Ilkan mukaan uusia hankintoja, joihin Suomi voisi päästä mukaan, ei ole vielä käynnistetty.
Hankintarenkaalle on kuitenkin kerrottu, minkälaisia suojavarustetarpeita Suomella on.
– Meitä kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti FFP2- ja FFP3-tason hengityssuojaimet, kirurgiset maskit, suojatakit ja suojakäsineet. Myös laboratoriotarvikkeisiin liittyvistä hankinnoista olemme kiinnostuneita, Ilkka kertoo.
Kyse on ”miljoonaluokan” tarpeesta.
Yhteishankintasopimus solmittiin alun perin jo vuonna 2014.
Sen taustalla vaikutti erityisesti kokemus vuoden 2009 sikainfluenssapandemiasta.
Tuolloin Suomi allekirjoitti vain aiesopimuksen.
Suomen arvion mukaan sopimus ei välttämättä olisi taannut tavoiteltua edullisuutta, lääkeaineiden ja muiden vastatoimien saatavuutta eikä tasapuolisesta jakamista osapuolten kesken.
Suojavarustehankinnat ovat olleet Suomessa tapetilla sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) hämärät maskikaupat nousivat julkisuuteen.
Laadultaan puutteellisiksi osoittautuneita maskeja oli tilattu muun muassa pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosotossa olevalta liikemieheltä Onni Sarmasteelta ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhältä.