HS:n toimittajien puolustus sanoo viimeisen sanansa lehden Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä on määrä kuulla tänään syytettyjen toimittajien loppulausunnot. Loppulausuntojen jälkeen oikeudenkäynti on tällä tietoa ohi, ja oikeus vetäytyy ratkaisemaan asian.
Oikeudenkäynti koskee joulukuussa 2017 julkaistua artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.
Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä tai avunannosta niihin. Kaikki kiistävät syytteen.
Puolustus on vedonnut muun muassa siihen, etteivät syytetyt ole työskennelleet sellaisissa asemissa, joissa olisi voinut päättää minkään artikkelin julkaisusta. Lisäksi syytettyjen mukaan jutun tiedot eivät ole olleet syyttäjän tarkoittamalla tavalla salassa pidettäviä, vaan esimerkiksi saatavilla julkisista lähteistä. Jos tiedot tämän lisäksi löytyvät Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista, salassapitomerkinnät ovat puolustuksen mukaan virheellisiä.
Keskiviikkona oikeudessa kuultiin syyttäjän ja Puolustusvoimien loppulausunnot. Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisen ja sotilaslakimies Juho Melaluodon mukaan asiassa on pystytty osittain yksilöimään, mihin Puolustusvoimien asiakirjoihin artikkelit perustuivat.
– Salaisuudet on kopioitu asiakirjoista artikkeleihin jopa sanatarkasti, Rinkinen sanoi.
Melaluoto sanoi, että oikeudelle on toimitettu asiakirjoja, joista HS:n tiedot ovat Puolustusvoimien mukaan peräisin. Hänen mukaansa kaikkia asiakirjoja ei ole löydetty, mikä johtuu esimerkiksi siitä, että esityksiä tai muistioita ei välttämättä ole erikseen arkistoitu.
Syyttäjä katsoo, että toimittajat paljastivat turvallisuussalaisuuksia tahallisesti. Heidän toimittajataustaansa ei syyttäjän mukaan ole asiassa pidettävä lieventävänä seikkana, vaan päinvastoin.
– (Uutisoinnille) ei voi nähdä mitään muuta motiivia kuin kohujulkisuuden. Tiedon salaisuusluonnetta on korostettu tarkoitushakuisesti, Rinkinen sanoi.
Tiistaina oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että HS:n entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä on kuultu uudelleen asiassa rikoksesta epäiltynä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe vahvisti STT:lle harkitsevansa Niemen syyttämättäjättämispäätöksen kumoamista. Rappe kertoi, että Niemeä on kuultu viime kuun lopulla uudestaan epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Puolustuksen asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että Niemi on kiistänyt mahdolliset häntä koskevat rikosepäilyt. Niemeä epäiltiin aikoinaan esitutkinnassa, mutta syyttäjä teki tällöin asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Sen sijaan syytteitä nousi kolmea HS:n toimittajaa vastaan.
Niemi jätti Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan tehtävät viime kuussa kerrottuaan, että häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.