Hoppu ja työn hajanaisuus piinaavat kansanedustajia – Sitran selvitys osoittaa eduskuntatyön jääneen ajastaan jälkeen

Eduskunnan toimintatavat ovat jääneet ajastaan jälkeen, käy ilmi Sitran tekemästä tuoreesta selvityksestä.

Suurinta tuskaa kansanedustajille aiheuttaa ajankäyttö, sillä työ Arkadianmäellä on nykyisin paljon muutakin kuin valtiopäivävelvollisuuksien hoitamista.

Ongelma nousi toistuvasti esille, kun kansanedustajien kokemuksia kerättiin kirjallisella kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitystyötä johtivat Sitran vanhemmat neuvonantajat Jouni Backman ja Liisa Hyssälä.

– Monet kansanedustajat sanovat, että julkisuuteen näkyvä kuva kansanedustajan työn kokonaisuudesta ei ole oikeanlainen, Backman kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Sitran kirjalliseen kyselyyn vastasi 40 kansanedustajaa. Henkilökohtaisesti tutkimukseen haastateltiin 39 viime vaalikauden edustajaa.

Yhteensä selvitys perustuu 60 eri kansanedustajan antamiin tietoihin.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ei ole yllättynyt siitä, että kiire ja työn puutteellinen organisointi hankaloittavat kansanedustajien arkea.

Vanhanen huomauttaa, että valiokuntien määrän kasvu, Suomen EU-jäsenyys, tutkimusaineiston parantunut tarjonta ja viestinnän korostunut rooli ovat lisänneet kansanedustajien työtä.

Puhemies ei kuitenkaan lisäisi kansanedustajien määrää, vaan pyrkisi jäsentelemään kansanedustajien työn nykyistä paremmin.

Vanhasen mukaan uudistamistyössä kammataan läpi monia erilaisia vaihtoehtoja työn sujuvoittamiseksi.

Pohdinnassa ovat esimerkiksi valiokuntien lukumäärän karsiminen ja viikonpäivien jakaminen eri valiokuntien kesken.

Eduskuntatyön uudistamista johtavat puhemiehistöstä ja eduskuntaryhmien edustajista koostuva ryhmä sekä kolme eri asioihin keskittyvää alaryhmää.

Sitran tutkimuksen mukaan kansanedustajat kokevat toimivansa monenlaisissa erilaisissa rooleissa.

Valtiopäivätoiminnan lisäksi heillä saattaa olla hoidettavanaan muun muassa kunnallisia luottamustehtäviä, puolueen tai eduskuntaryhmän erityisasemia ja kansalaisjärjestöjen johtotehtäviä.

Lisäksi sosiaalinen media sekä näkyvyys perinteisissä joukkoviestimissä vaatii yhä enemmän aikaa ja vaivaa.

Eduskuntatyön uudistamisen tavoitteena on se, että edustajat pystyisivät perehtyä asioihin entistä paremmin.

Lisäksi kansalaisille pyritään kehittämään entistä parempia keinoja seurata edustajiensa työskentelyä.

Johtaja Antti Kivelä Sitrasta näkee, että päätöksentekoa ja hallintoa on kehitettävä jatkuvasti.

– Edustuksellinen demokratia näyttää olevan murrosvaiheessa eri puolilla maailmaa. On nähtävissä, että kansalaisten rooli kansallisen menestymisen keskeisinä toimijoina korostuu 2020-luvulla entisestään muun muassa digitalisaation ansioista, Kivelä näkee.