"Toikkarointi" näkyy nyt tilastoissa – Kolarit eivät ole vain syksyn vitsaus
Loppukevään heräävä luonto tuo mukanaan vakavan riskin maanteille. Peurat, kauriit sekä emojensa karkottamat ylivuotiset hirvenvasat lisäävät kolaririskiä juuri nyt.
Hirvikolarit mielletään syksyn vitsaukseksi, mutta Liikenneturvan mukaan tilastot paljastavat, että keväällä nähdään onnettomuuksissa toinen selkeä piikki toukokuusta eteenpäin.
Loppukevään kolaririskiä kasvattavat erityisesti hirviemojen karkottamat ylivuotiset vasat, jotka ovat tottumattomia liikkumaan yksin ja voivat toikkaroida teillä miten sattuu.
– Kuljettaja ei itse voi vaikuttaa siihen, ryntääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Oma toiminta ratin takana tulisi olla sellaista, että tilanteeseen pystyisi reagoimaan mahdollisimman nopeasti, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaara tiedotteessa.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskitytään ajamiseen, havainnoidaan tienvierustoja ja varoituksia sekä pidetään ajonopeus kurissa. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa, hän jatkaa.
Erityistä tarkkaavaisuutta vaaditaan paikoissa, joissa riista-aidat alkavat ja päättyvät. Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein kriittisiin lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun.
Viime vuonna suomalaisilla teillä rytisi huolella, sillä maassa tapahtui yli 13 000 riistaonnettomuutta. Näistä vajaa 2 000 oli törmäyksiä hirven kanssa.
Hurjin osuus lankeaa kuitenkin pienemmille sorkkaeläimille: lähes joka toinen riistaonnettomuus ajettiin valkohäntäpeuran kanssa. Hirvien sijaan monilla alueilla yleisempänä riskinä ovatkin peurat tai kauriit, joiden kannat ovat vuosien mittaan kasvaneet.
Törmäyksen seuraukset voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, millä ajoneuvolla liikkuu.
Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille niillä voi todella ikävät seuraukset, Elovaara toteaa.
– Kaikkien kuljettajien, mutta varsinkin kaksipyöräisillä kulkevien, on syytä huomioida, että peuroja tai kauriita voi tietyillä alueilla tulla yhtäkkiä eteen lähes missä tahansa.
Elovaara painottaa, ettei kelta-punaisia varoituskilpiä pidä kuitata olankohautuksella.
– Hirvistä tai kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit ovat syystä siellä, mihin niitä on asetettu. Nopeuden alentaminen vähintään varoitusmerkin vaikutusalueella ei pidennä matkan kokonaiskestoa juurikaan, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys onnettomuuden välttämiseksi.