Hälveneekö savu Brasiliassa boikotilla? Ehkä, sanovat asiantuntijat

Sammuvatko Amazonin tulipalot, jos tilaa ravintolassa brasilialaisen sisäfileen sijaan kotimaista artisokkaa?

Kuvat savuavasta Amazonin sademetsästä ovat saaneet monet kansalaiset paitsi penäämään poliitikoilta toimia Brasilian hallinnon ja presidentti Jair Bolsonaron painostamiseksi, myös tarkastelemaan omaa kuluttamistaan ja harkitsemaan brasilialaistuotteiden boikotointia.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen jättäisi nyt brasilialaisen lihan pois lautaseltaan, jos hänen tapoihinsa kuuluisi syödä nautaa.

– Se on helpoin ja johdonmukaisin ratkaisu, joka ei ole kauhean kiistanalainen, hän sanoo.

Samoin tekisi kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger. Hän panisi boikottiin erityisesti lihan, soijan ja maissin, joita suurella osalla metsäkatoalueista tuotetaan.

– Ainoa, mikä tällä hetkellä voi toimia, on mahdollisimman radikaalit toimet. Bolsonaron hallinto on niin kovapintainen.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi huomauttaa, että henkilökohtaisten boikottien merkitys on paljon pienempi kuin valtioiden ja esimerkiksi EU:n tasolla tehtyjen kauppapoliittisten toimien. Hänenkin mukaansa yksittäisillä kuluttajilla on mahdollisuus osoittaa mielipiteensä omilla valinnoillaan.

– Voi olla, että välttäisin tiettyjä tuotteita, mutta en tekisi siitä numeroa, hän arvioi.

Liekehtivät sademetsät ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota, ja poliitikot ympäri maailman ovat heristelleet syyttävää sormeaan Bolsonaron hallinnon politiikan suuntaan.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdottama brasilialaislihan tuontikielto EU:hun nostettiin esiin ulkomaisessa mediassa, myös Brasiliassa.

Kaikki kolme asiantuntijaa korostavat, että varsinainen vastuu toimista on päättäjillä ja erityisesti EU:lla. Teivainen muistuttaa, että vaikka merkittävä osa Brasilian lihasta ja soijasta menee muualle kuin Eurooppaan, EU on riittävän iso kauppa-alue, jotta sillä on painoarvoa maatalousyhtiöiden ja -järjestöjen silmissä.

Romakkaniemi huomauttaa, että boikotti toimii parhaiten silloin, kun sillä on nopea ja suora taloudellinen vaikutus niihin tahoihin, joiden tuen varassa hallinto toimii. Bolsonaron tukijoiden joukossa on paljon juuri maatalousväkeä, ja jos heidän tilipussinsa uhkaa kevetä, paine hallintoa kohtaan voi koveta.

Teivaisen mukaan boikottiliikkeiden vaikutusta on vaikea mitata tai todentaa. Moni asia kuitenkin viittaa hänen mielestään siihen, että jos kuluttajat, poliitikot ja kaupalliset toimijat ovat haluttomia ostamaan lihaa Brasiliasta, Brasilian maataloustoimijat todennäköisesti huolestuvat.

Boikotin rajaaminen ei ole aivan yksiselitteistä. Joidenkin mielestä pannaan pitää laittaa kaikki Brasiliasta tuleva, mutta Teivainen huomauttaa, että tässäkin voi mennä pieleen. Esimerkiksi hän antaa superfoodina myydyt acai-marjat.

– Acaita poimitaan metsästä, ja se siten ylläpitää sademetsän säilymistä. Tuottajat kuitenkin kärsisivät boikotista.

Boikottikeskustelussa on puhuttu myös EU:n sekä Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välille neuvotellusta Mercosur-kauppasopimuksesta, joka odottaa ratifiointia. Kröger haluaisi sopimuksen välittömästi jäihin, mutta Romakkaniemi on päinvastaista mieltä. Hänen mukaansa sopimuksessa on kestävään kehitykseen liittyviä lausekkeita.

– Mercosurin ratifioinnin jäädyttäminen ei painostaisi Brasilian suuntaan yhtään mitään, koska se ei ole poliittisesti kiinnostava Bolsonarolle. Koska sopimus ei ole vielä voimassa, nykytilanteessa mikään ei muuttuisi arjessa tai taloudessa. Sen sijaan suuri määrä sivullisia eli Argentiina, Paraguay ja Uruguay kärsisivät.

Romakkaniemi varoisi myös esimerkiksi tuontikieltojen mahdollisia seurauksia. Boikottien kaltaiset toimenpiteet voivat hänen mukaansa kääntyä itseään vastaan, jos syntyy koston kierre ja lopulta kauppasota.

Teivainen uskoo, että Mercosur-sopimuksen hylkääminen olisi sekä talousvaikutuksiltaan että symbolisesti sen suuruusluokan asia, että se vaikuttaisi kansalaisten asenteisiin.

Osa brasilialaisista ajattelisi presidentin tehneen maasta eristetyn ja naurunalaisen, kun taas Bolsonaron kannattajakunnan silmissä boikottipuheet voivat kääntyä kolonialistisen Euroopan isotteluksi.

– Useinhan poliittiselle toimijalle ulkoisen vihollisen löytäminen voi tuoda sisäpoliittisia etuja.

Bolsonaron uhmakkaat puheet ovat viime aikoina osoittaneet lieventymisen merkkejä.

Vaikka Bolsonaron kaudella sademetsän polttamiseen on suorastaan kannustettu, aiemmin tällä viikolla presidentti ilmoitti lähettävänsä armeijan sammutustöihin. Metsäpalojen saama valtaisa huomio on voinut yllättää presidentin, jonka on nyt osoitettava suhtautuvansa asiaan vakavasti.

Teivainen arvioi, ettei Bolsonaro kehtaa kääntää takkiaan kokonaan, vaikka kaksilla korteilla pelaakin. Anti-imperialistinen puhe voi pönkittää suosiota omien kannattajien keskuudessa, vaikka puheet olisivat vailla katetta. Teivainen korostaa, että Brasilian koneisto on jähmeä eikä presidentti yksin ohjaa maan suuntaa.

– Ei Brasiliassa riitä se, että Bolsonaro haluaa jotain. Ei presidentillä ole mahdollisuutta saada lakeja kongressissa läpi tuosta vain.

Kröger ei usko Bolsonaron todella kääntäneen kelkkaansa, Hän huomauttaa, että Brasilian tilanne paranisi vain institutionaalisilla muutoksilla ja hallintoa radikaalisti muokkaamalla.

Esimerkiksi nykyinen ympäristöministeri on Krögerin mukaan keskittynyt tuhoamaan maan ympäristönsuojelujärjestelmää ja hyökännyt ympäristönsuojelijoita vastaan.

– Jos yhdellä kädellä sammutetaan, kymmenellä vielä sytytetään, hän kuvailee.

Vaikka tuoreet uutiskuvat sademetsästä ovat herättäneet liikehdintää ympäri maailman, Amazonian ankea tilanne ja Bolsonaron tuhoisa metsäpolitiikka ovat olleet pitkään tiedossa. Siksi asiantuntijat kaipaavat boikotilta laajempia tavoitteita kuin kirjaimellista tulipalojen sammuttamista.

Teivaisen mukaan ajan kuluminen aiheuttaa usein sen, että suuri moraalinen ja poliittinen närkästys laantuu. Nyt valokuvat savuavista metsistä ovat saaneet aikaan reaktioiden hyökyaallon, mutta savun hälveneminen ei tarkoita, että karjankasvatuksen laajeneminen sademetsäalueella loppuisi.

– Säilyykö vastustus esimerkiksi boikottitoimenpiteiden kestävää ylläpitämistä ajatellen? Onko muutaman viikon päästä riittävästi kuluttajia, jotka kysyvät ravintoloissa, onko liha peräisin Brasiliasta? Teivainen kysyy.

Kröger sanoo, ettei paloja saada loppumaan niin kauan kuin laittomat toimijat jatkavat toimiaan sademetsässä. Siksi hän toivoo kansalaisten ensisijaisesti painostavan päättäjiä niin politiikassa kuin yritysmaailmassakin ryhtymään toimiin, jotta Brasilian on pakko muuttaa käytäntöjään pysyvästi.