Hallitus sopi täydentävistä ilmastotoimista, polttoaineiden jakeluvelvoitetta ei muuteta, maalämmön ja puhtaiden ajoneuvojen hankintaa tuetaan
Hallitus on päättänyt lisätoimista ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) kertoi, että viime syksynä päätettyjä toimia vahvistetaan, jolloin saavutetaan 5,7 megatonnin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.
Karin mukaan uudet toimet perustuvat tutkimuslaitosten arvioihin Suomen ilmastotoimista. Niiden avulla Suomen on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä EU-komission ehdottama päästövähennystavoite niin sanotulla taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa. Taakanjakosektorin ulkopuolelle jää EU:n päästökaupan piiriin kuuluvat alat ja maankäyttösektori, kuten metsät.
Hallitus nojaa päätöksissään yhä siihen, että päästövähennyksiä voidaan korvata maankäyttösektorin hiilinielujen kasvattamisella. Jos hiilinieluja onnistutaan kasvattamaan tarpeeksi, Suomi saa EU:n päästövähennyksiä laskettaessa käyttöönsä joustoja, eli päästövähennyksiä voidaan vastaavasti jättää tekemättä.
Ilmastopaneelin arvion mukaan jouston sisällyttäminen päästövähennystoimeksi on kuitenkin riski, koska nykykehityksellä joustoa ei välttämättä synny. Kari kuitenkin uskoo joustoihin.
– Yhdessä on sovittu, että tämä jousto tulee olemaan käytössä vuonna 2030, niin kuin sen kuuluukin olla.
Keinoja käsitellään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, joka on Karin mukaan lähdössä lausunnoille muutaman viikon päästä.
Karin mukaan kaikki aiemmin tehdyt päätökset ovat voimassa, mikä tarkoittaa myös sitä, että polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostotavoite säilyy.
Korkeat polttoaineiden hinnat ovat herättäneet keskustelua siitä, pitäisikö jakeluvelvoitteen nostoa lykätä.
– Kaikki aiemmin tehdyt toimet ja päätökset pysyvät voimassa. Tässä oli kyse tarkentamisesta, Kari vahvisti.
Kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua jatketaan varmuuden vuoksi.
Karin mukaan liikenteen päästökauppa ei nostaisi polttoainekustannuksia nykyisestä.
– Tässä tilanteessa, kun katsotaan meidän pumppuhintoja, päästökaupalla ei olisi mitään merkitystä, Kari sanoi.
Karin mukaan päästökaupan on tarkoitus toimia perälautana sellaisessa tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on alhaalla tai muut liikenteen päästövähennystoimet eivät tuota tuloksia.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman arvioi tiedotustilaisuudessa päätösten hintalappua.
– Se toki on todettava, että kyllähän osa näistä toimista on suhteellisen kalliita.
Muurmanin mukaan tämä johtuu EU:n tavoitteesta, jonka mukaan taakanjakosektorin päästöjä on vähennettävä puolella.
– Liikenteen osalta puhutaan sadoista euroista hiilidioksiditonnia kohden.
Kari kertoi, että vielä tämän vuoden aikana hallitus tuo käsittelyyn uuden ilmastolain, jonka kautta kunnat ja alueet velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmat. Kyseessä on Karin mukaan ”ilmastolaki 2”, jolla täydennetään hallituksen tässä kuussa antamaa ilmastolakiesitystä.
– Lisäksi teemme valtioneuvoston periaatepäätöksen vähähiilisistä hankinnoista. Julkisille hankinnoille asetetaan päästövähennystavoitteet, Kari kertoi.
Kotitalouksia ja taloyhtiöitä autetaan vihreässä siirtymässä tukemalla esimerkiksi maalämmön ja puhtaiden ajoneuvojen hankintaa.