Hallitus arvioi uudelleen jakeluvelvoitteen kiristämistä – "Pahan spiraalin elementit ovat kasassa"
Perussuomalaiset halusi tietää eduskunnan kyselytunnilla, aikooko hallitus kiristää polttoaineen jakeluvelvoitetta aikaisempien suunnitelmiensa mukaisesti.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että hallitus on viimeksi torstaina keskustellut mahdollisista keinoista kuluttajia ja yrityksiä hirvittävän polttoaineen hintapiikin kohtuullistamiseksi.
– Polttoaineiden hinta on monen suomalaisten arjessa kipurajalla. Erityisesti huoli koskee ammattiliikennettä ja työssäkäyviä autoilijoita.
Saarikko lupasi, että hallitus suunnittelee täsmätoimia ja kertoo niistä myöhemmin lisää.
Lisäksi hän huomautti nousevien energianhintojen olevan yleiseurooppalainen ilmiö, joka johtuu osittain voimakkaasta talouskasvusta.
Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä.
Helmi-maaliskuussa ilmastoneuvotteluja käyvän hallituksen pöydällä on ollut jakeluvelvoitteen kiristäminen 34:ään prosenttiin.
Edellinen hallitus päätti nostaa jakeluvelvoitetta asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) mukaan jakeluvelvoitteen kiristämisen aikataulua joudutaan arvioimaan uudelleen.
– Hallitus tulee tätä tarkastelemaan. Me tunnistamme hyvin, että energianhinta tällä hetkellä on ongelma – se on ongelma kotitalouksille, se ongelma yrityksille.
– Me olemme aikaisemmin sopineet että (jakeluvelvoitetta) nostetaan 34:ään prosenttiin, mutta meidän on tätä aikataulua katsottava, me emme missään nimessä omilla toimilla halua vaikeuttaa tätä nykyistä tilannetta, vaan päinvastoin helpottaa, Marin vakuutti.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myönsi, että taloudessa on huolestuttavia merkkejä.
– Tämä tilanne on äärettömän vakava. Meillä on tietyllä tavalla olemassa, voisiko sanoa pahan spiraalin kaikki elementit kasassa.
Lintilän mukaan inflaatiosta, nousevista koroista ja kustannuspaineista on tullut ”ihan yleinen tilanne”. Hän vittasi muun muassa Kanadan Convoy-mielenosoitukseen.
– Tämä on kaasua, tämä on sähköä, tämä on öljyä. Hallitus hakee niitä täsmätoimia, joilla me pystymme nimenomaan (vaikuttamaan) niihin kipeisiin paikkoihin, jotta ihmiset pystyvät päivittäisiin toimiinsa.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen ilmastopolitiikka on liian kunnianhimoista. Esimerkiksi Ville Tavio ja Mauri Peltokangas katsoivat, että tyytyminen vähempään auttaisi ahdinkoon ajautuneita suomalaisia kuluttajia.
Pääministeri Marin puolusti hallituksen linjaa sillä, että yksi keskeisimmistä hintojen nousupainetta lisäävistä tekijöistä on Suomen riippuvuus fossiilisesta tuontienergiasta.
– Ratkaisu löytyy siitä, että me lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa ja omavaraisuutta, jolloin me olemme vähemmän riippuvaisia fossiilisten energiamuotojen hintojen heilahteluista, jonka uhreina tällä hetkellä monet eurooppalaiset kotitaloudet ja yritykset ovat.
Marinin mukaan hallitus jatkaa Euroopan kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa.
– Tulemme kirittämään myös muita maita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, koska meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Hinta sille, että me emme tekisi ilmastotoimia, olisi erittäin kova – ja tuota hintaa ei valitettavasti voi rahalla kuitata.