"Tuotetaan helmiä sioille" – Sikatilallinen hämmästelee, miksi kotimainen liha ei saisi maksaa juuri mitään
Sikatilaa Ilmajoella pitävä Lotta Iso-Tuisku ei yllättynyt siitä, että S-ryhmän uusi Coop-tuotesarja tuo kauppoihin ulkomaista porsaanlihaa kotimaisen tilalle.
– Siinä kohtaa kun Coop-merkkiä alettiin puuhata, odotettavissa oli, että jotain isompaakin muutosta on tulossa, hän sanoo.
Iso-Tuisku arvelee, että osalle kuluttajista lihan alkuperämaalla ei syystä tai toisesta ole suuresti väliä. Hän myös uskoo, että osaa kuluttajista johdetaan harhaan.
– Pitäisi muistaa lukea pienikin präntti alkuperämaasta, mutta ovatko ihmiset lopulta niin valveutuneita, hän pohtii.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi viime viikolla S-ryhmän päätöksestä vaihtaa suomalaisen Atrian porsaan ulkofileepalat Coop-merkin tanskalaisiin possunfileisiin.
S-ryhmän mukaan sen myyntidata näytti, että etenkin edullisemmille tuotteille olisi kysyntää.
– Se on fakta, jota ei tässä taloustilanteessa voi sivuuttaa, päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho S-ryhmästä perustelee tiedotteessa.
Päällysahon mukaan Coop-possu ei varsinaisesti syrjäyttänyt toista tuotetta, sillä ”kaupan valikoima ei ole koskaan sementoitu, vaan se vaihtelee valikoimajaksoittain, ja jatkuvasti kuluttajakysynnän mukaan”.
Atrialle sianlihansa myyvä Lotta Iso-Tuisku sen sijaan ihmettelee, miksi ihmisten pitäisi säästää nimenomaan ruoan hinnasta, vaikka kaikenlaiseen muuhun laitetaan rahaa.
Hän muistuttaa, että ihmisten käytettävissä olevalla rahalla on nyt paljon enemmän kilpailijoita kuin muutama vuosikymmen sitten.
– Ihmisillä on sosiaalisen median luoma mielikuva siitä, mitä elämän pitäisi sisältää, Iso-Tuisku näkee.
– On suoratoistokanavat, ulkomaanmatkat ja kalliit harrastukset, mutta ruoan pitäisi olla ilmaista, hän kuvaa.
Iso-Tuisku täsmentää, että Suomessa on myös taloudellisesti todella tiukoilla olevia ihmisiä. Hän hämmästelee silti ilmapiiriä, joka saa muutkin säästämään esimerkiksi ruoasta ja sähköstä.
– Koko ajan toitotetaan, että eläminen on niin kallista, hän arvelee syyksi.
Iso-Tuiskun mielestä kotimainen sianliha ei ole kallista tuotantokustannuksiin verrattuna.
– Mehän tuotetaan ihan helmiä sioille, siis kuluttajille ja kaupalle. Säädökset ovat tiukat ja tuotantokustannukset kalliit, mutta lopputuote pitää myydä silti halvalla.
Keskustan puoluevaltuutettunakin vaikuttavalla Lotta Iso-Tuiskulla on miehensä Marko Iso-Tuiskun kanssa yhdistelmäsikala, jossa on noin 300 emakkoa ja vajaat 2000 lihasikaa. Atrialle he tuottavat noin 10 000 porsasta vuodessa.
Tila on riippuvainen ostetusta viljasta.
– Parin vuoden takainen hintojen nousu yhdistettynä huonoon satoon vei kassan tyhjäksi. Kauppa on esimerkiksi vedonnut siihen, että rehuvilja on nyt halvempaa, mutta ala ei ole vielä toipunut parin vuoden takaisestakaan.
– Pelivaraa ei ole, vaan mennään ihan tilistä tiliin. Velvoitteet saadaan hoidettua, mutta löysää ei jää yhtään, Iso-Tuisku kertoo.
Suomalaisen ja tanskalaisen sianlihan tuotannossa on eroja. Tanskassa sikoja lääkitään yleisesti antibiooteilla, mikä lisää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.
Suomessa ja Ruotsissa tulkitaan myös tiukemmin EU-direktiiviä eikä sikojen häntiä saa leikata, kuten esimerkiksi Tanskassa tehdään.
– Olemme koko ajan takamatkalla, kun tuotantokustannukset ovat muita maita kovemmat, Iso-Tuisku toteaa.
Iso-Tuiskut tarkistavat päivittäin, että sioilla on ruoan lisäksi esimerkiksi virikkeitä ja sopiva lämpötila. Stressaantunut sika nimittäin puree lajitoveriaan hännästä.
Iso-Tuiskun tila on mukana Atrian antibioottivapaassa tuotannossa. Antibiootteja annetaan eläimelle vain, jos se on välttämätöntä, ja tällöin porsaalta otetaan pois antibioottivapaasta kasvatustavasta kertova korvamerkki.
Iso-Tuisku ei halua sanoa, että kotimaista lihantuotantoa ei arvosteta Suomessa.
– Mutta se otetaan itsestäänselvyytenä ja saavutettuna etuna, hän toteaa.