Hallituksen sote-optimismi ei purrut – oppositio varoittaa hurjasta palvelukadosta
Hallituksen markkinoima tilannekuva sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta ei kelpaa oppositiolle, ilmeni jälleen eduskunnan keskustelussa sote-asioista annetusta pääministerin ilmoituksesta.
Hallitus korosti keskustelussa historiallisen suuria panostuksia ja välttämätöntä menokasvun hillintää, mutta oppositio maalaili kuvaa todellisuudesta vieraantuneesta vallankäytöstä, jossa säästöt iskevät kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin.
Opposition kritiikki kohdistui erityisesti hallituksen säästötoimiin ja niiden vaikutuksiin palveluverkkoon.
– Taidatte elää eri todellisuudessa kuin oppositio Suomessa. Te jätitte vallan kertomatta, minkälaisia säästöjä te olette tehneet. Sekä valtiovarainministeriön että STM:n pääluokassa teidän tavoitetasonne oli lähes kaksi miljardia, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava SDP:n Krista Kiuru pauhasi.
Kiuru kyseenalaisti hallituksen väitteet lisärahoituksesta huomauttamalla, että varat tulevat suoraan rahoituslaista kustannustenjaon tarkastuksina, eivät hallituksen aktiivisina valintoina. Hän kantoi erityistä huolta henkilöstön riittävyydestä ja hoivapaikkojen vähenemisestä.
– Oliko tarkoitus, arvoisa pääministeri, että saatte aikaan sen, että myöskin henkilöstöä on poistumassa kaiken kaikkiaan lähes 10 000 laskennallisesti näiden säästöjen lopputuloksena?
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puolestaan peräänkuulutti nopeutta ja inhimillisyyttä erityisesti vanhuspalveluihin. Vaikka hän kiitteli parlamentaarisen työn aloittamista, hän piti hallituksen toimintaa verkkaisena.
– Mutta se, mitä nyt voidaan tehdä, on puuttua vanhuspalveluitten ongelmiin, joista on tullut kentältä erittäin vakavia ja dramaattisia esimerkkejä, jollaisia ei saisi tulla.
Myös Mikko Savola (kesk.) näki, kentän tunnelmat eivät vastaa hallituksen aurinkoista kuvaa. Hänen mukaansa säästöt perusterveydenhuollosta ja lähipalveluista tulevat kalliiksi myöhemmin.
– Siellä on tehty paljon säästöjä perusterveydenhuollosta, säästetty terveysasemista — laitettu niitä kiinni —, sosiaalitoimesta, koulupsykologeista ja niin edelleen. Jopa ensihoidosta siellä on säästetty. Nämä ovat äärimmäisen valitettavia asioita, ja pelkään tässä erityisen paljon vain sitä, että nämä kostautuvat muutaman vuoden kuluttua erittäin korkeina erikoissairaanhoidon menoina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vastasivat kritiikkiin painottamalla taloudellista realismia ja yhteisen tilannekuvan tärkeyttä. Orpon mukaan hallitus on nimenomaan joutunut korjaamaan edellisen hallituksen rakentamaa mallia.
– Edellinen hallitus teki ensimmäisen vaiheen, jossa tämä malli rakennettiin. Tämän hallituksen aikana sitä on korjattu, remontoitu, pistetty paremmin toimimaan. Sitä me olemme tehneet. Totta kai meillä on ollut niukkuus rahasta, ja kun näitä asioita ei vaan voi ratkaista vain kaatamalla lisää velkarahaa tähän, niin siksi meidän on välttämätöntä koko ajan hidastaa menojen kasvua, ja siinä me olemme onnistuneet, Orpo selvitti.
Purra syytti oppositiota pelkästä moittimisesta ilman omia vaihtoehtoja rahoituksen kohdentamiseksi. Hän tyrmäsi opposition puheenvuorot poliittisen abstraktion tasolla olevaksi keskusteluksi, jolla ei parlamentaariseen keskusteluun päästä.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) toisti jälleen, ettei hallitus leikkaa palveluista vaan lisää hyvinvointialueiden rahoitukseen neljä miljardia. Hän huomautti, että yt-neuvottelut ovat kohdistuneet pääasiassa hallintoon, ja sote-henkilöstön kokonaismäärä on todellisuudessa kasvanut.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) selvitti, että ikääntymisen hoivapaineeseen vastataan muutenkin kuin vain rahalla, kuten esimerkiksi teknologialla ja sääntelyn sujuvoittamisella.
– Ja te väitätte, että hoitajien määrää vähennetään. Tämä on täyttä hölynpölyä, koska työntekijämäärä hyvinvointialueilla on pelkästään tämän hallituskauden aikana kasvanut, ei vähentynyt, ja tulevaisuudessa se tulee kasvamaan entisestään.
Sekä hallitus että oppositio näyttivät olevan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sote-järjestelmä ei ole valmis, ja sen korjaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Pääministeri Orpo asetti tavoitteet vuoteen 2027, jolloin nyt aloittavan parlamentaarisen työryhmän tulosten pitäisi olla selvillä.