FT: Tokio havahtui sodan uhkaan –"Aasian ja Euroopan turvallisuutta ei voi erottaa toisistaan"
Japanin on tehtävä mittava selvitys omasta puolustuskyvystään, sillä maan turvallisuusympäristö on muuttunut yhä hankalammaksi, Japanin pääministeri Fumio Kishida sanoo The Financial Timesin (FT) haastattelussa.
– Tulemme olemaan valmiita vastaamaan mihin tahansa skenaarioon Itä-Aasiassa, jotta voimme suojella kansalaisiamme ja elinkeinojamme.
Kishida katsoo, että etenkin Pohjois-Korean aggressiot, Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan edellyttävät saarivaltiolta toimenpiteitä.
Yli 70 vuoden ajan Japanin hallitukset ovat nojanneet turvallisuuspolitiikassaan Yhdysvaltain liittolaisuuteen, naapurimaidensa taloudelliseen pragmaattisuuteen sekä pasifistisen perustuslakinsa rajoittamiin puolustusvoimiinsa.
Nyt Kishida on kuitenkin huolissaan siitä, miten Japani selviäisi alueellisen konfliktin puhjetessa. Japani aikookin julkaista joulukuussa ensimmäisen kansallisen turvallisuusstrategiansa lähes vuosikymmeneen.
Maa aikoo nostaa puolustusbudjettiaan noin 41 miljardiin dollariin maaliskuuhun 2024 mennessä.
Ukrainan sota on havahduttanut Japanin siihen mahdollisuuteen, että Kiina saattaisi hyökätä Taiwaniin. Kishida ei kuitenkaan halua sanoa, miten Japani toimisi, jos Peking aloittaisi sotatoimet.
Tokion välit myös Moskovaan ovat kärsineet merkittävästi Vladimir Putinin käynnistämän hyökkäyssodan myötä.
– Uskon, että Aasian turvallisuutta ei voi erottaa Euroopan turvallisuudesta.
– Ainoana aasialaisena jäsenmaana toimimme G7-maiden kanssa kohdistaaksemme kovia sanktioita Venäjää vastaan ja tukeaksemme Ukrainaa. Toivon, että vastauksemme lähettää selvän viestin Itä-Aasiaan, etenkin Kiinaan.
Tokiossa on pantu merkille Washingtonissa kuumana käyvä keskustelu globaalin talouden jakautumisesta kilpaileviin leireihin.
Suhtautumisesta Pekingiin onkin Kishidan mukaan tulossa ”merkittävä strateginen haaste” monille maille – ja etenkin Japanille, jonka yritykset ovat vuosikymmenien ajan investoineet suuria summia Kiinaan.
Kishida katsookin, että on erittäin vaikea kysymys, minkälaista etäisyyttä Kiinaan pitäisi ottaa, sillä kaikesta huolimatta Kiina on Japanin suurin kauppakumppani.