Fennovoima odottaa nyt lisätietoa Venäjään kohdistuvista pakotteista – Härmälä: "Tästä en sano tämän enempää"
Energiayhtiö Fennovoima odottaa nyt, millaisia pakotteita EU Venäjälle tarkalleen ottaen asettaa.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä sanoo, että sanktioiden olemus ja merkitys täytyy arvioida ennen kuin hän voi spekuloida Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan tulevaisuudella.
– Mitä olen lehtiä lukenut, niin joitakin energiaan ja rahoitukseen liittyviä sanktioita on tulossa. Silloin toimittaja joutuu arvioimaan, mitkä ovat heidän edellytyksensä toimittaa laitos, mutta tästä en sano tämän enempää, Härmälä kommentoi STT:lle.
Ydinvoimalahanke on kiinteästi kytköksissä Venäjään, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiönsä kautta Fennovoiman osaomistaja ja laitostoimittaja.
Fennovoima tiedotti torstaina, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuvat EU:n ja länsimaiden vastatoimet muodostavat suuren riskin Hanhikivi 1 -hankkeelle.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi torstaina, ettei hän voisi tässä tilanteessa esitellä valtioneuvostolle Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa.
Rakentamislupa käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä, ja luvan myöntää hallitus.
– Ihan selkeää on, että tämän konfliktin seurauksena tämä hanke ainakin lykkääntyy merkittävästi, Lintilä sanoi.
Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF (VSF) halusi kommentoida tilannetta STT:lle vain sähköpostitse.
Yhtiö kertoi seuraavansa tilannetta erittäin tarkoin ja arvioivansa lähiviikkoina kaikkia mahdollisia seurauksia yhtiön ja sen osakkaiden näkökulmasta.
– Tapahtumien seurausten arviointi VSF:n kannalta on hyvin monimutkainen juridinen sekä taloudellinen prosessi, ja siihen liittyy olennaisesti se, kuinka EU ja Suomi reagoivat Ukrainan tilanteen edetessä, yhtiön toimitusjohtaja Matti Suurnäkki kuvasi.
Voimaosakeyhtiö omistaa kaksi kolmasosaa Fennovoimasta. Loput omistaa RAOS Voima, Rosatomin suomalainen tytäryhtiö.
Härmälä sanoo yhtiön saavan toimitettua rakentamislupaa koskevan suunnitteluaineiston viimeiset puuttuvat osat Säteilyturvakeskukselle STUK:lle muutaman viikon sisällä.
– Sen jälkeen STUK tarvitsee ilmoituksensa mukaan noin puoli vuotta käsitelläkseen asiaa. Siinä tulee varmaan meille paljon kotitöitä ja lisäkysymyksiä. Tämän jälkeen STUK ottaa kantaa siihen, voidaanko laitos rakentaa turvallisesti vai ei. Tämä on se prosessi, jonka mukaan on ainakin tähän asti menty.
Eri asia on riskianalyysi, jota puolustusministeriö on pyytänyt. Sillä halutaan selvittää muun muassa hankkeen geopoliittisia riskejä ja sitä, vaikuttaako ydinvoimalan rakentaminen Suomen turvallisuuteen.
Ministeriö on esittänyt, että analyysilla täydennetään rakentamislupapäätöstä. Lintilän mukaan rakentamislupa tulee hänen pöydälleen sen jälkeen, kun STUK on tehnyt oman arviointinsa.
Siihen, miten pitkään rakennustyöt Hanhikiven alueella voivat jatkua epävarmassa tilanteessa ja ilman rakennuslupaa, Härmälä sanoo voivansa vastata vasta sen jälkeen kun tiedetään, mitä sanktiot ovat.
Hän ei lähde tässä vaiheessa myöskään spekuloimaan sillä, mitä tapahtuu, jos lupa kokonaan evätään.
Fennovoima on jo aiemmin arvioinut, että Hanhikiven ydinvoimareaktorin rakentamisluvan saaminen voi venyä syksyyn, koska sillä ja laitostoimittaja Rosatomilla on ollut vaikeuksia toimittaa Säteilyturvakeskuksen vaatimia suunnitelmia.
Voimalan kaupallinen tuotanto on ollut tarkoitus aloittaa 2029, viisi vuotta myöhässä.