Etlan Kangasharju: Pakotteet eivät muuta sodan kulkua tässä ja nyt – "Ruuvi kiristyy pikku hiljaa enemmän ja enemmän"
Arvopaperi- ja energiamarkkinat ovat rauhoittuneet tänään eilisen sekasorron jälkeen. Katseet kääntyvätkin siihen, miten tuoreet pakotteet vaikuttavat Venäjän talouteen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, että pakotteet vaikuttavat aikaa myöten, mutta ne eivät muuta Ukrainassa käytävän sodan kulkua tässä ja nyt.
– Venäjä tiesi, että pakotteita tulee, ja se on valmiina ne kestämään. Aikaa myöten nähdään, miten ne raunioittavat Venäjän taloutta, hän sanoo.
EU:n ja Yhdysvaltain pakotteisiin kuuluu muun muassa huipputekniikan vientikielto, joka koskee muun muassa öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian sekä lentokoneiden osien vientiä Venäjälle.
Esimerkiksi lentoyhtiö Aeroflotin laivasto koostuu lähes yksinomaan eurooppalaisista Airbuseista ja yhdysvaltalaisista Boeingeista. Yhtiöllä on verkkosivujensa mukaan vain yhdeksän venäläisvalmisteista lyhyen matkan Suhoi Superjet -konetta.
Useiden muidenkin venäläisten lentoyhtiöiden laivastot koostuvat länsimaisista koneista. Jos länsivalmisteiset koneet jäävät maahan varaosien puutteessa, vaikutukset laajan maan talouteen ovat suuria.
– Kun osat rikkoutuvat, kuluvat ja vanhenevat, niin tavallaan ruuvi kiristyy pikku hiljaa enemmän ja enemmän, Kangasharju kuvaa.
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU:n pakotteiden kohteena on 70 prosenttia Venäjän pankkisektorista. Pakotteiden kohteena on myös Venäjän valtio-omisteisia yhtiöitä.
Samalla EU asettaa rajoja venäläisten mahdollisuuksiin tehdä suuria talletuksia EU-pankkeihin, millä pyritään iskemään erityisesti Venäjän eliittiin. Venäjää ei kuitenkaan suljettu tässä vaiheessa pois kansainvälisestä maksujärjestelmästä Swiftistä.
– Kyllähän siellä rahakuviot vaikeammaksi menevät, ja ilman muuta sillä on vaikutusta, Kangasharju sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin kerännyt jo ennalta valtavan sotakassan öljyrahastojen muodossa. Kangasharju mukaan on mahdotonta tietää, kuinka kauan varat riittävät, mutta pitkään siinä joka tapauksessa menee.
– Kansa kärsii, mutta kansa on tiukan kontrollin alla ja pidetään voimalla hiljaisena, hän huomauttaa.
Kangasharju pohtii myös vaihtoehtoa, että öljyrahaa olisi jäädytetyillä tileillä länsimaissa.
Kansainväliset öljymarkkinat ovat pelanneet Putinin pussiin, sillä raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. EU ei ole asettanut suoria pakotteita venäläiselle öljylle, maakaasulle eikä sähkölle.
Pohjanmeren Brent-viitelaadun ja halvemman venäläisen viitelaadun Uralsin hintaero on kuitenkin Nesteen mukaan kasvanut viime päivinä. Brentin hinta oli tänään noin kello 13.15 alle 99 dollaria tynnyriltä, ilmenee oilprice.com-sivustolta. Aamulla hinta kävi yli 100 dollarissa.
Venäjällä superrikkaat menettivät torstaina miljardeja, kun Moskovan pörssin RTS-indeksi romahti lähes 40 prosenttia. Talousuutistoimisto Bloombergin mukaan Venäjän oligarkkien omaisuus supistui yhdessä päivässä 39 miljardia dollaria (35 miljardia euroa).
Perjantai on tuonut osan varallisuudesta takaisin, sillä Moskovan pörssi oli iltapäivällä 17 prosentin nousussa.
Myös muualla Euroopassa pörssit ovat palautumassa torstain sukelluksestaan. Lontoon pörssin FTSE 100 -indeksi oli iltapäivällä 2,3 prosentin, Frankfurtin pörssin DAX-indeksi 1,2 prosentin ja Pariisin pörssin CAC 40 -indeksi 1,5 prosentin nousussa.
Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksi oli edennyt 3,1 prosenttia.