TEM: Fennovoiman rakentamisluvasta tuskin päätöstä vielä tänä vuonna
Fennovoiman ydinvoimalaa koskevasta rakentamisluvasta ei luultavasti päätetä Suomessa vielä tämän vuoden aikana. Näin uskoo hankkeen käsittelystä vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston päällikkö Riku Huttunen.
Huttusen mukaan ministeriö aikoo lähiviikkoina keskustella, miten se kokoaa Hanhikivi 1-hankkeeseen liittyvän riskianalyysin, jonka laatimista puolustusministeriö on esittänyt.
Asiasta aiotaan keskustella puolustus- ja ulkoministeriöiden sekä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa.
– Tiedon kokoaminen valtioneuvoston päätöstä varten ei ole ollut ajankohtaista, koska sen aika ei ole nyt vaan noin vuoden päästä. Jos olisimme tehneet arvion jo vuosia sitten, kun sitä meiltä kysyttiin, se olisi ehtinyt vanhentua, Huttunen sanoo STT:lle.
Voimalahankkeeseen on kiinnittynyt paljon huomiota, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiönsä kautta Fennovoiman merkittävä osaomistaja ja laitostoimittaja. Asia on noussut uudelleen tapetille sen jälkeen, kun Venäjä aloitti tällä viikolla laajan hyökkäyksen Ukrainassa.
Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen kesällä 2015. Hakemusta on sen jälkeen päivitetty useita kertoja, viimeksi viime vuoden keväällä. Aiemmin tässä kuussa Säteilyturvakeskus (STUK) ilmoitti, että se on aloittanut hankkeen teknistä toteutusta koskevan turvallisuusarvion laatimisen.
Huttusen arvio päätöksen venymisestä perustuu hankkeen lukuisiin myöhästymisiin. Hän huomauttaa, ettei Fennovoima ole vieläkään toimittanut STUKille kaikkea sen kaipaamaa materiaalia.
– Jos valtioneuvostoon asti edetään, rakentamislupapäätös ei edelleenkään tule luultavasti tästä laskien vuoden sisään. Ajankohta on ymmärtääkseni vuoden 2023 puolella joka tapauksessa, hän sanoo.
Fennovoiman arvio hankkeen etenemisestä on tähän mennessä myöhästynyt useita kertoja. Yhtiön alkuperäinen tavoite oli, että voimalan rakentaminen olisi voinut alkaa vuonna 2018. Tällä hetkellä voimalan aiotulla paikalla Pyhäjoella tehdään valmistelevia töitä.
Rakentamisluvan mahdollisesta myöntämisestä päättää maan hallitus. Päätösesityksen valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Ydinenergialaki edellyttää esimerkiksi hakijan taloudellisen tilanteen ja teknisen osaamisen arviointia. Tämän ohella lain viides pykälä määrittää, että ”ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”.
– Se tarkoittaa sitä, että voimme ottaa kaikki relevantit seikat loppuvaiheessa huomioon, kun päätösesitystä tehdään, Huttunen sanoo.
Turvallisuuspolitiikkaan liittyvä riskianalyysi on tarkoitus tehdä jo ennen kuin STUK saa oman arvionsa valmiiksi.
Huttunen kertoo, että asiaa varten ei ole tarkoitus perustaa erillistä työryhmää. Analyysin laatimisesta vastaa TEM, ja se pyytää tarvittavat tiedot muilta ministeriöiltä.
Huttunen ei usko, että asiasta tehtäisiin vain yhtä selvitystä osin siksi, että kaikki sen materiaalit tuskin olisivat julkisia.
– Tässähän on tietysti monen hallinnonalan asioita. Voimme tehdä sen esimerkiksi sillä tavalla, että pyydämme lausunnot eri ministeriöiltä asiasta, mutten usko, että tekisimme vain yhtä selvitystä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi torstaina eduskunnassa, että hänen olisi vaikea esitellä rakentamislupapäätöstä tässä tilanteessa. Suomessa järjestetään ensi vuoden huhtikuussa eduskuntavaalit, joten esittelypäätös ei välttämättä tule edes hänen työpöydälleen.
Lintilä myös sanoi, että koska valtio ei ole hankkeessa osallisena, sillä ei ole keinoa irtautua siitä esimerkiksi lailla. Huttunen korostaa, että ministeriö on hankkeessa lupaviranomainen ja toimii lain mukaan.
– Menettely pitää käydä läpi ja siitä pitää tulla asianmukaisesti päätös. Hakija voi tietenkin keskeyttää menettelyn, jos se vetää hakemuksensa pois, mutta muuten pitää olla aivan poikkeuksellinen tilanne, että lupamenettely keskeytetään, hän sanoo.