Suomen hallitus vieroksuu vastuunjakoa turvapaikkapolitiikassa, vaikka kaaos Venäjällä voisi aiheuttaa pakolaiskriisin itärajalla
Jos johonkin EU-maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita, nykyhallituksen kannan mukaan vastuunjaon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tätä Suomen hallituksen ajattelua avasi eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), kun hän saapui EU:n jäsenmaiden eurooppaministerien kokoukseen Luxemburgissa.
Uuden hallituksen näkemys eroaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen ajattelusta, jossa turvapaikanhakua koskeva vastuunjako kelpasi Suomelle yhtenä unionin reunavaltioista. Myös Adlercreutz viittasi puheessaan tuohon eroon Marinin ja Petteri Orpon (kok.) hallitusten ajattelussa.
– Meillä on tietenkin ehkä hieman nyanssieroja, ja tämän hallituksen linja tällaiseen vastuunjakoon (tai) taakanjakoon on sellainen, että se perustuu lähinnä nyt sitten vapaaehtoisuuteen, hän sanoi.
Hallitusohjelman kirjauksissa turvapaikanhakua koskevan vastuun jakamisesta käytetään termiä taakanjako. Ohjelman kirjausten mukaisesti hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa rakentavasti taakanjaon vapaaehtoisuutta ja suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.
Valtaosassa unionin jäsenmaista ajattelu on muuttunut päinvastaiseen suuntaan.
Jäsenmaat saavuttivat vain runsaat kaksi viikkoa sitten määräenemmistöllä näkemyksen, jonka mukaan mailla olisi velvollisuus antaa toisilleen apua tilanteessa, jossa johonkin jäsenmaahan saapuu suuri määrä turvapaikanhakijoita.
Kyse on yhdestä ydinkohdasta unionin uudeksi maahanmuuttopolitiikaksi, jota koskevat linjaukset ovat olleet vuosia kiistojen kohteena. Saavutetun neuvottelukannan turvin jäsenmaiden on määrä neuvotella asetusten lopullisesta muodosta Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa.
Vain Puola ja Unkari vastustivat jäsenmaiden neuvottelukannan hyväksymistä. Bulgaria, Malta, Slovakia ja Liettua pidättäytyivät äänestyksestä.
Suomen tuore hallitus joutui viime viikolla uudenlaiseen tilanteeseen, koska sisäiset halkeamat Venäjällä alkoivat nousta pintaan yhä voimakkaammin.
Juhannusviikonloppuna Wagner-palkkasotilasyhtiön johtaja Jevgeni Prigozhin näytti hetkellisesti nousevan kapinaan Venäjällä, mutta lopulta hän veti lauantaina joukkonsa takaisin ennen niiden saapumista Moskovaan.
Suomen kannalta kaaos Venäjällä voisi mahdollisesti olla yksi syy, joka voisi lisätä tarvetta päästä rajan yli nopeasti. Venäjän sisäinen poliittinen ja sotilaallinen kriisi on mainittu yhtenä mahdollisena syynä itärajan pakolaiskriisiin myös sisäministeriön vuoden 2017 raportissa, jonka Ilta-Sanomat etsi käsiinsä juhannusviikonlopun tapahtumien jälkeen.
Raportin perusteella osa asiantuntijoista on nähnyt jopa miljoonan Suomeen pyrkivän turvapaikanhakijan skenaarion liioiteltuna ja osa taas joissain tilanteissa mahdollisena. Yksi asiantuntijoiden kommenteista nousseista kysymyksistä oli se, kuinka paljon pakolaiskriisin aikana voitaisiin laskea kansainvälisen yhteistyön ja EU:n tuen varaan.
Adlercreutz uumoili Venäjän sisäisen tilanteen nousevan eurooppaministerien kokouksessa esille epävirallisesti.
– Arvio on, että varmaan epävirallisissa kahdenvälisissä keskusteluissa tätäkin asiaa tullaan käsittelemään. Mutta varsinaisesti agendallahan se ei sinällään ole, hän sanoi.
Brysselissä järjestetään torstaina ja perjantaina unionin jäsenmaiden poliittisten johtajien huippukokous, jonka päätelmien valmistelussa eurooppaministereillä on rooli. Keskeisiä teemoja huippukokouksessa ovat Ukraina, talous, turvallisuus, puolustus, ulkosuhteet ja muuttoliike.