EU-vaikuttamisessa ei pidä arastella, opastaa Eero Heinäluoma – demarimeppi pitää valtiovarainministerien velkakurikirjettä terveenä toimintana

Euroopan unioni

Kun joukko EU-valtiovarainministereitä kirjelmöi komissiolle ja vaati tiukempaa velkakuria, Suomessa virisi jupakka. 

Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko sai osakseen paheksuntaa Suomen liittämisestä niin sanottuun nuukien maiden liittoumaan ilman hallituksen ja eduskunnan kuittausta. 

Entinen valtiovarainministeri ja nykyinen demarimeppi Eero Heinäluoma sanoo Suomenmaalle olevansa sinänsä valtiovarainministerien kirjeen asioista jossain määrin toista mieltä. Hän huomauttaa kuitenkin, että kaikki näkemykset eivät kompromissia haettaessa voi aina mennä puhtaasti Suomen linjausten mukaan. 

– Minusta tämä pohjoisten vähän tiukemman taloudenpidon maiden esiintyminen on EU:n mittakaavassa terve ilmiö. Sitäkin tarvitaan, koska muitakin puheenvuoroja tulee, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoman mukaan kaikkia kirjelmiä ei hänen valtiovarainministeriaikoinakaan ehditty käsitellä sen paremmin eduskunnassa kuin hallituksen valiokunnissakaan, vaikkakin niiden pitää tietenkin nojata hallituksen ja eduskunnan aiempiin linjauksiin. 

–Kyllä niitä joutuvat ministerit tekemään omalla harkinnalla. Suosittelen kuitenkin hallitukselle isoissa asioissa yhteistä pohdiskelua ja rivien tiivistämistä.

Vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvä keskustelu lähtee Heinäluoman mukaan täysillä liikkeelle Saksan vaalien jälkeen.

–Kyllä aktiivisuutta tarvitaan jo nyt, ja hetken päästä sitä tarvitaan huutavasti, demarimeppi ennustaa. Heinäluoman mukaan Suomen pitää olla ajoissa liikkeellä ja vaikuttamassa siihen, mitä tapahtuu. Kurkistelemaan ja muiden tekemisiä katselemaan ei pidä jäädä.  

Vaikuttaakseen asioihin Suomen pitää olla aktiivisessa kanssakäymisessä samanmielisten maiden kanssa. Pienelle maalle se on erityisen välttämätöntä.

– Ei sitä pidä pelätä eikä se ole EU:n ikään kuin hajottamista, vaan normaalia vaikuttamista, jota kaikki tekevät. 

Erilaisia vaihtuvia liittoutumia on Heinäluoman mukaan niin talousasioissa, maahanmuuttoasioissa kuin oikeusvaltioasioissa ja monella muullakin alueella.

– Se on tänä päivänä ihan normaalia. Meille on jäänyt jotenkin semmoinen vähän väärä käsitys menneistä, että ikään kuin pitäisi etukäteen aina olla ”voittajan puolella”. Ei sille mitään kestävää politiikkaa EU:ssa voi rakentaa. 

Suomessa esiintyy Heinäluoman mielestä ylikorostunutta pelkoa siitä, että oman mielipiteen lausumisesta unioniasioissa tulee ikäviä seuraamuksia.

– Sehän on nöyristelyä, ei sellaiselle mikään EU-vaikuttaminen voi perustua, Heinäluoma opastaa. Hänen mukaansa pelkäämällä ja nöyristelemällä vaikuttaminen käy mahdottomaksi.

– Ja ihmeellistä kyllä, tällainen pelkoajattelu näyttää olevan osassa meidän tutkijoita erityisen voimakas. Yleensä yliopistot kouluttavat kriittiseen ajatteluun ja esittämään omia ja kriittisiä kantoja, mutta EU-politiikasta on tullut sellainen vallitseva käsitys, että pitää yrittää olla valmiiksi enemmistön kanssa samaa mieltä.  

Ponteva esiintyminen jossakin kansakunnan ydinetuihin liittyvässä asiassa ymmärretään Heinäluoman mukaan kyllä, jos perusteet on tehty selväksi. Talous on asia joka koskettaa kaikkia ja varsinkin maita, jotka ovat enemmän nettomaksajia kuin nettosaajia.

– Ja silloin pitää oma mielipide tuoda esille ja säilyttää kuitenkin myös kompromissikyky. 

Joka asiassa änkyröinti olisi Heinäluoman mukaan eri asia, eikä pidemmän päälle mikään menestyksellinen strategia, mutta haluja sellaiseen ei ainakaan Suomesta löydy. 

– Enkä tällä hetkellä osaa sanoa, että yksikään jäsenmaa olisi tällainen. Britanniallahan tätä tautia pitkään oli, mutta sittenhän he ratkaisivat sen itse päätymällä siihen, että jäävät pois. 

Saksan ensi sunnuntaina pidettävissä liittopäivävaalit ovat koko EU:nkin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeät. Heinäluoma arvioi, että Saksan hallitusvalta vaihtuu ja liittokansleriksi nousee sosiaalidemokraattien Olaf Scholz

Heinäluoma näkee, että Scholzin nousu liittokansleriksi merkitsisi Saksan vastuullisen ja tasapainoisen EU-linjan jatkumista. Saksalla on hänen mukaansa ollut suuren maana poikkeuksellinen kyky kuunnella myös muita. Suomelle tämä on ollut tärkeää jo jäsenneuvotteluista saakka.

– Ja näyttää siltä, että se perinne jatkuu.  

Heinäluoman mielestä käytännönläheinen ja maltillinen Scholz ei persoonana harrasta suuria käänteitä ja dramatiikkaa. Siinä mielessä hän muistuttaa liittokanslerin paikan jättävää Angela Merkeliä, joka kuunteli kaikkia ja mietti ratkaisuja, jotka olisivat mahdollisimman monelle EU:ssa hyväksyttäviä.

– Aina ne eivät näyttäneet tekohetkellä suurilta voitoilta Saksassa, mutta pitkässä linjassa siitä on tullut uskottava politiikka, Heinäluoma pohtii.