Heinäluoma varoittaa uudesta kylmästä sodasta Venäjä-suhteissa – kova linja jyllää EU-parlamentissa
EU:n ajautuminen Venäjä-suhteissaan jonkinlaiseen uuteen kylmään sotaan olisi eurooppalaisille hyvin vahingollista, varoittaa SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.
– Toimien suhteellisuus pitäisi säilyttää silloinkin, kun ollaan eri mieltä ja pitää maltti mukana päätöksenteossa, Heinäluoma painottaa.
Heinäluoma, SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ja keskustameppi Mauri Pekkarinen eivät lähteneet tukemaan äänestyksessä Euroopan parlamentin viimeisintä, hyvin jyrkkäsanaista Venäjä-kannanottoa.
Kannanoton mukaan EU:n pitäisi muun muassa harkita kaasun ja öljyn tuonnin lopettamista Venäjältä sekä maan sulkemista kansainvälisen maksujärjestelmän ulkopuolelle.
EU-parlamentilla ei sinänsä ole valtaa EU:n ulkopolitiikassa, joten kyseessä on enemmän julkilausuma kuin päätös, sanoo Heinäluoma.
– Kyllä siellä on voimistunut sellainen äärimmäisyysajattelu, jolle ei voi rakentaa yhtään mitään todellista.
Heinäluoman mukaan Euroopan parlamentissa Venäjä-asiat ovat kiinnostaneet eniten niitä, jotka suhtautuvat kaikkein kriittisimmin Venäjään ja joilla on monenlaista historiasta tulevaa, sinänsä ymmärrettävääkin vihamielisyyttä Venäjää kohtaan.
– On aika jännää, että ne poliitikot, joilla on hyvin voimakas Venäjä-kanta, ovat hakeutuneet näihin Venäjä-vastuutehtäviin ja saaneet niitä. Ja se jonkun verran vääristää tätä spektriä.
Heinäluoman mukaan Venäjä on ansainnut toiminnallaan ankaran kritiikin, jolle se on pysynyt kovakorvaisena. Kriittisyys on silti eri asia kuin ajautua joka asiassa konfliktiin ja ryhtyä ottamaan vastuuta Venäjän sisäisestä kehityksestä.
Venäjän sisäistä demokratiakehitystä Heinäluoma pitää surullisena ja ankaraakin kritiikkiä ansaitsevana. Muutoksen aikaansaanti on kuitenkin Venäjän kansan tehtävä eikä toimivaa demokratiaa voida istuttaa maahan EU-päätöksillä.
Parlamentin julkilausumaa Heinäluoma luonnehtii ”äärimmäisyysaskelmaksi”. Hänen mukaansa kannanotto on kaukana Suomen ulkopolitiikan linjasta ja EU:n neuvoston yhteisestä ulkopolitiikasta.
– Se linja, jota parlamentti tuossa esittää, menee oikealta ohi jopa Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon. Ei se ole tätä päivää, eikä se tule EU:n yhteiseksi politiikaksi.
Heinäluoma sanoo olevansa myös EU-parlamentissa Suomen ulkopolitiikan kestävällä linjalla, johon kuuluu oman mielipiteen esittäminen ja myös dialogi.
– Suomessa on syntynyt vähän tällainen kummallinen ilmapiiri, että ikään kuin se pitää perustella, jos on eri mieltä joidenkin Venäjään liittyvien äärimmäisten vaatimusten kanssa. Mutta sitä ei tarvitse perustella, jos esittää tällaisia äärimmäisyystoimia Venäjään liittyen, Heinäluoma ihmettelee.
Demarimepin mukaan on hyvä, että Euroopan parlamentin sisällä on alkanut viritä keskustelua omaksutun linjan järkevyydestä.
– Kaikki pohjoismaiden demarit pidättäytyivät äänestyksestä. Samoin Saksan demarit olivat joko vastaan tai pidättyivät. Parlamentissa on tarve käydä keskustelu siitä, mikä tämä EU:n linja oikein on, Heinäluoma sanoo.
