EU-raportti: Näitä alueita Ukrainan sota koettelee – Riskivyöhykkeellä suuri osa Suomea
Sota aiheuttaa valtavia inhimillisiä kärsimyksiä ja tuhoa Ukrainassa. Samalla sodan moniulotteiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset heijastuvat kaikille Euroopan alueille.
Erityisen herkkä kasautuvien riskien vyöhyke ulottuu Suomen Lapista, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta Baltian maihin, Puolaan ja edelleen Itä-Euroopan kautta Kreikkaan asti.
Tämä tieto paljastuu Euroopan alueiden komitean (AK) tuoreesta raportista, joka käsittelee EU:n alueiden ja kuntien tilaa 2022. Raportti arvioi kaikkien EU-alueiden herkkyyksiä sodan seurauksille 12 riskitekijän valossa.
Riskitekijöinä käytetään talouden rakenteiden, väestön, ulkomaankaupan ja energiariippuvuuden lisäksi sosiaalista ulottuvuutta, kuten köyhien määrää ennen sotaa.
Alueet, joilla oli jo sodan puhjetessa paljon sosiaalisia ongelmia, ovat erityisen herkkiä kriisin vaikutuksille.
EU:n itärajan tuntumassa sijaitsevien alueiden lisäksi iso osa Saksaa, Italiaa, Espanjaa ja Portugalia on keskisuurten riskien piirissä. Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi kohtaavat keskitason riskejä.
Ruotsin alueet sen sijaan ovat vähemmän herkkiä, poikkeuksena eteläisin osa maasta.
Ruokakriisi uhkaa nousta pysyväksi ilmiöksi.
Raportin laatijat korostavat, että Euroopassa yksikään alue ei välty Ukrainan sodan seurauksilta, mutta riskien vakavuus vaihtelee.
Sota tuo myös piileviä riskejä, joita on vielä vaikea havaita. Koko todellisuus paljastuu vasta, kun saadaan luotettavia tilastoja taloudellisista ja sosiaalisista muutoksista, joita sota aiheuttaa alueiden ja eurooppalaisten arkeen.
Maatalous kuuluu herkimpiin aloihin. Maatiloille kohdistuu useita yhdensuuntaisesti vaikuttavia isoja riskejä.
Työvoiman saatavuusongelma voi kärjistyä samalla kun polttoaineiden, energian, lannoitteiden ja rehun hinnat nousevat. Vaikka sodan välittömät vaikutukset helpottaisivat, ruokakriisi uhkaa nousta pysyväksi ilmiöksi.
Euroopan alueiden komiteassa toimiva Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä pitää hyvänä, että sodan vaikutuksia alueiden näkökulmasta arvioiva raportti on saatu laajentamaan näkökulmia.
Geopoliittinen tilanne huolestuttaa ja turvallisuusuhka koetaan käsin kosketeltavana Venäjän lähimaissa, mutta sodan seuraukset eivät rajoitu niihin.
Suomen seitsemän pohjoista kaupunkia, kolme maakunnan liittoa ja alueen kauppakamarit ovat aloittaneet työn pohjoisen kasvun puolesta. Perämeren kaaren alue ja koko Pohjois-Suomi voisivat olla Suomen portti länteen.
– Toivon, että Euroopan ja Suomen kehittämistä tarkastellaan niin, että otetaan alueiden voimavarat paremmin huomioon, Vehkaperä sanoo. Hän huomauttaa, että Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa on jo kova pöhinä päällä alueiden kehittämiseksi.