Espanjassa kymmenet kylät kärsivät juomavesipulasta
Espanjalaisen 76-vuotiaan Francisca Benitezin on pestävä hampaansa joka ilta pullotetulla vedellä kahden tunnin matkan päässä Madridista. Kylässä ei ole juomavettä.
Kastilia ja Leonin alueella sijaitsevassa Lastras de Cuellarissa nitraatit ja arseeni ovat tehneet veden juomakelvottomaksi asukkaille.
Espanjassa vesipulasta sekä pohjaveden saastumisesta kärsivät kymmenet kylät.
Kyläläiset kävelevät joka maanantai Lastrasin pääaukiolle ostamaan kivennäisvettä 1,5 litran pulloissa.
– Tämä ei ole normaalia 2000-luvulla! protestoi Mercedes Rodriguez, joka kuuluu paikallisten asukkaiden järjestöön.
Pelkästään Kastilia ja Leonissa 63 kuntaa oli ilman juoksevaa vettä tämän vuoden kevättalvella, kertoi alueen päätelevisiokanava. Kansallisia lukuja ei ole saatavilla.
Typen kiertokulkuun liittyvän nitraatin tasot ovat Espanjassa huolestuttavia. Pohjaveden seuranta-asemista liki kolmannes ilmoittaa nitraattipitoisuuden kivunneen lähelle juomakynnystä tai sen yläpuolelle.
Ympäristöministeriö on todennut, että yli viidennes Espanjan kokonaispinta-alasta on alttiina nitraattisaasteelle maaperän luonteen tai maatalouden vuoksi.
Yhä useampi Espanjassa syyttää vesikriisistä maa- ja karjataloutta. Sian- ja vasikanlihasta tehdyt tuotteet ovat maassa erittäin suosittuja.
– Intensiivinen karjankasvatus on todellinen ongelma paikallisen veden laadulle lannan aiheuttaman pilaantumisen vuoksi, sanoo Luis Babiano, julkisten vesihuolto- ja sanitaatio-operaattoreiden liiton johtaja.
Babianon mukaan liian suuri nitraattimäärä on kuitenkin pääasiassa seurausta lannoitteiden käytöstä maataloudessa.
Euroopan komissio antoi viime vuonna uhkavaatimuksen, jossa Espanjaa kehotettiin parantamaan veden laadunvalvontaa, tai maata uhkaavat suuret sakot.
Pitkällä aikavälillä myös kuivuus voi vaarantaa Espanjan vesivarat, etenkin kun ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihtyvät.