Erityisedustaja Tanner avasi al-Holin operaation taustoja: Suomen turvallisuuden kannalta parempi hakea lapset tänne kuin jättää leirille vuosiksi
Al-Holin leiriltä tänään kotiutetuista henkilöistä ei ole tiedossa turvallisuusuhkaa, jonka perusteella äidit lapsineen olisi voinut jättää kotiuttamatta, sanoi al-Holin operaatiosta vastannut ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner iltapäivällä ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Tanner myös sanoi käyneen selväksi, että lapsia ei ole mahdollista kotiuttaa ilman äitejä. Siksi lasten perusoikeuksien turvaamiseksi tehtiin kotiuttamispäätös.
– Lasten perusoikeuksia ei ole mahdollista turvata siellä leirillä, Tanner sanoi.
Lasten tuominen Suomeen ilman äitejä ei ole hänen mukaansa mahdollista, koska al-Holin leiriä hallinnoi ei-valtiollinen asevoima, joten laillisesti pätevää tapaa äitien erottamiseen lapsista ei ole.
Lisäksi myöskään kurdihallinto ei ole suostunut asiaan.
Tanner myös huomautti, että velvoite al-Holin leirin lasten kotiuttamisesta olisi olemassa, vaikka hallitus ei olisi tehnyt tällaista päätöstä.
Vastuussa olevalla viranomaisella ei ollut Tannerin mukaan tässä tilanteessa vaihtoehtoja. Tannerin mukaan toiminnan oikeusperusta on selvitetty tarkasti jo loka-marraskuussa 2019 eikä siinä ole epäselvyyksiä.
Syyrian al-Holin leirillä asuneet kaksi aikuista naista ja heidän kuusi lastaan kotiutettiin aiemmin tänään Suomeen. Suomen ulkoministeriö järjesti kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa.
Tanner myös totesi, että Koillis-Syyrian leirit muodostavat itsessään turvallisuusriskin, sillä mitä pidempään lapset kasvavat niissä oloissa ilman perusoikeuksien suojaa ja vaikeassa ympäristössä, sitä vaikeampaa heidän on päästä irti radikaalista ideologiasta.
Hän sanoi harkinneensa asiaa vuoden ja kertoi pitäneensä ”ilmeisenä, että Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta vaarallisin vaihtoehto on jättää suomalaislapset kotiuttamatta ja jättää heidät sinne leirille”.
– Piti harkita, kumpi on Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto: se, että lapset saadaan pian kotiutettua ja suomalaisen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun piiriin, vai se, että he palaavat viiden tai 10 vuoden päästä, ehkä aikuistuttuaan, koko kasvuikänsä näillä konfliktialueilla viettäneenä, hän sanoi.
Tanner myös sanoi, että on harhakuva ajatella, että ihmiset jäisivät tällaisten internointileirien olosuhteisiin lopullisesti.
– Alue on erittäin epästabiili, emme tiedä, mitä tapahtuu kuukauden tai vuoden päästä, pitemmästä puhumattakaan.
Leirille on jäänyt vielä suomalaislapsia ja aikuisia. Kaikkien leirin suomalaislasten mediaani-ikä on 5–6 vuotta. Erityisedustaja Tannerin mukaan tehtävä on kesken niin kauan kuin suomalaislapsia on leirillä.
Tannerin mukaan tänään saapuneiden perheiden valikoitumiseen nyt kotiutettaviksi vaikuttivat yksilölliset syyt, mutta merkittävästi myös se, millaisia reunaehtoja paikalliset viranomaiset antoivat.
– Emme voi sieltä vain käydä ottamassa kyytiin keitä haluamme, hän sanoi. Tanner lisäsi myöhemmin, että lunnaita palanneista ei maksettu eikä Suomi niin toimi.
Keskusteluun leiriläisten muodostamasta turvallisuusuhasta on osallistunut myös terrorismin tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta. Hän muistuttaa Twitterissä kirjoittaneensa jo viime vuoden joulukuussa siitä, että vaikka ihmisten tuominen leiriltä voi olla turvallisuusuhka, riskitöntä vaihtoehtoa ei ole.
– Myös naisten ja lasten jättäminen leirille on ratkaisu, johon liittyy riskejä. – – Leiri puretaan joskus, ja mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä arvaamattomampaa, hän kirjoitti.
Malkin mukaan kuluneen vuoden aikana on nähty, miten leirin olot ovat edesauttaneet Isisiä kannattavan yhteisön jatkuvuutta ja mahdollistaneet sen, että lapsia on voitu yhä kasvattaa tuon yhteisön jäseniksi. Naiset voivat myös vaikuttaa Suomeen, vaikka olisivat maan rajojen ulkopuolella.
– Vaikka nämä lapset ja naiset eivät nyt palaisi, niin heistä saatetaan kuulla myöhemmin.
Malkki katsoo, että al-Holin leiriläisten muodostamaa mahdollista turvallisuusuhkaa pitäisi katsoa laajemmasta perspektiivistä kuin siitä, että kyseiset ihmiset vain pidetään pois Suomesta.
Hän muistuttaa terrorismin torjunnan olevan valtioiden rajat ylittävä tehtävä, joka vaatii laajaa yhteistyötä.
– (Sillä), miten alueella olevien leirien ja vankiloiden tilannetta puretaan, voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jihadismin kehittymiseen kansainvälisenä ilmiönä, Malkki kertoo.
Tiedotustilaisuudessa Tanner vastasi myös Helsingin Sanomien toimittajan kysymykseen toisen kotiutuneen naisen Twitter-kirjoittelusta.
HS:n mukaan toinen naisista on kirjoittanut Twitteriin äärijärjestö Isisin ideologiaa tukevia kommentteja. Nainen kirjoitti tekstejä tililtä, jonka nimi on suomeksi ”Äiti Terroristi”. Naisen julkaisuissa muun muassa ylistetään Isisin veritekoja. Kirjoitukset on tehty viitisen vuotta sitten, HS kertoo.
Tanner totesi, että kyse on kirjoittelusta, josta on jo aikaa.
– Meillä on paljon uutta tietoa ja käsitystä, missä näiden henkilöiden ajatusmaailma menee. Se ei ole tietenkään koskaan täydellistä, mutta ne tiedot vaikuttavat tässä harkinnassa myös.
Hän sanoo, ettei voi kertoa, haluavatko kaikki suomalaisnaiset palata Suomeen.