Energiaviraston johtaja: Kaikkia yhtiöitä on kohdeltava tasapuolisesti

Energiaviraston on kohdeltava kaikkia verkkoyhtiöitä tasapuolisesti, eikä yksittäisille yhtiöille voida asettaa eri tuottotasoja, sanoo verkoista vastaava johtaja Veli-Pekka Saajo.

– Valvonnan ja arvioinnin perusteet tulevat suoraan sähkömarkkinalaista. Lakiin määritelty tuottotaso perustuu asiantuntijaselvitykseen ja vaatimuksiin toimitusvarmuuden parantamisesta.

– On katsottu, että jotta investoinnit saadaan tehtyä, on tuottotasoa korotettava, Saajo sanoo.

Suomessa on 80 erilaista verkkoyhtiötä, joista pienemmillä on vain joitakin satoja asiakkaita.

Saajo korostaa, että viraston valvonta on ennakoivaa.

– Jos yhtiö on perinyt liikaa, se on hyvitettävä asiakkaille seuraavalla nelivuotiskaudella. Jos ylijäämä on suhteellisen korkea suhteutettuna kohtuulliseen tuottoon, siitä tulee korkoseuraamus, joka on yleensä neljästä viiteen prosenttia.

Energiavirasto valvoo myös yhtiöiden investointeja.

Yhtiöiden on toimitettava virastolle kehittämissuunnitelma kahden vuoden välein. Ensimmäiset suunnitelmat toimitettiin vuonna 2014.

Viime vuonna Energiavirasto kävi suunnitelmat läpi ja ohjeisti yhtiöitä tekemään täsmennyksiä.

– 90 prosenttia suunnitelmista oli niin hyvällä tasolla, että meidän ei tarvinnut niihin puuttua, mutta muutamia tapauksia oli, joissa vaadittiin täsmennyksiä.

Saajo kuvailee verkkojen maakaapeloinnin tavoiteaikataulua haastavaksi.

– Tällaisiin investointeihin voisi kulua 30–40 vuottakin. Nyt lainsäädäntö asettaa erityisesti maaseutuyhtiöille kovat paineet.