Marinin hallituksen perhepolitiikka saa suomalaisilta paremman arvosanan kuin edeltävät hallitukset
Valtaosa suomalaisista arvioi perhepolitiikan onnistuneen hyvin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kaudella, vaikka korjauksia vielä tarvitaan. Asia selviää Väestöliiton perhebarometristä.
Marinin hallituksen perhepolitiikka saa suomalaisilta korkeamman arvosanan kuin edeltävät hallitukset. Vuosina 2014 ja 2018 reilu puolet ajatteli valtiovallan onnistuneen hyvin perhepolitiikassa, nyt enemmän kuin kaksi kolmesta ajatteli näin.
Tosin yli kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei perheiden valtiolta saama tuki ole riittävällä tasolla. Lapsiperheiden vanhemmista tätä mieltä oli yli puolet. Erityisen tyytymättömiä olivat lapsiperheissä elävät naiset ja perussuomalaisten kannattajat.
Tukeen tyytyväisten määrä kasvoi kuitenkin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kauteen verrattuna 24 prosentista 37 prosenttiin.
– Pääosin perhepolitiikassa on onnistuttu hyvin verrattuna aiempien hallituskausien kyselyihin. Keskeisimmät viestit tässä perhebarometrissä olivat, että valtaosa suomalaisista toivoo perheille tukea ja aika moni toivoo parempaa tukea kuin mitä se kyselyn aikaan syksyllä 2022 oli, kertoo Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa.
– Vastauksissa korostui, että erityisesti vähävaraisille lapsiperheille kaivattaisiin lisää tukea. Erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille sai hirveästi kannatusta.
Marinin hallitus toteutti muun muassa perhevapaauudistuksen, jonka perhebarometrin vastaajat ottivat Sorsan mukaan pääosin hyvin vastaan. Kyselyn toteuttamishetkellä vastaajilla ei ollut vielä käytännön kokemuksia uudistuksesta, koska se tuli voimaan elokuussa 2022. Vastaajat kuvasivat enemmänkin odotuksiaan uudistuksesta.
Perhebarometrin mukaan tyytyväisyys vanhempainvapaiden kestoon ja joustoihin on uudistusten myötä laajempaa.
Uudessa vanhempainvapaamallissa vapaat jakautuvat joko tasan vanhempien kesken tai niin, että enintään 63 päivää voi luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle. Naisista kolmannes ja miehistä neljännes koki, että perheiden tulisi voida päättää vapaiden jakautumisesta kokonaan itse.
Sorsan mukaan muissa Pohjoismaissa on havaittu, että kiintiöidyt vapaat ovat tehokkain keino pidentää isien vanhempainvapaita.
– Tässä kyselyssä kiintiöt eivät olleet suosituimpien asioiden joukossa. Ihmisten mielestä ne ovat varmaan liian pakottava keino.
Lähes puolet suomalaisista piti vanhempainrahan tasoa sopivana. Vanhempainvapaiden ajalta maksetaan ansiosidonnaista vanhempainrahaa, jonka taso on korkeintaan 70 prosenttia edeltävistä palkkatuloista.
Perhebarometrissä todetaan olevan kiinnostavaa, että väestö on suhteellisen tyytyväinen tilanteeseen, jossa Suomi on kaukana muista Pohjoismaista. Norjassa ja Tanskassa vanhempainraha vastaa täysin edeltäviä ansiotuloja tiettyyn ylärajaan asti.
– Ehkä ei edes tiedetä, että kuinka hyvin asiat voisivat olla, Sorsa sanoo.
Suurempi vanhempainraha nousi perhebarometrissä esille, kun kysyttiin, mikä kannustaisi isiä jäämään vanhempainvapaalle.
– Yhtenä vaihtoehtona oli, että vanhempainraha korotettaisiin 90 prosenttiin edeltävistä tuloista. Se oli isien mielestä paras keino ja äitien mielestä toiseksi paras keino siihen, miten isät jäisivät pidemmille vapaille.
Elokuussa 2022 tehdyn kyselyn toteutti Kantar TNS. Siihen vastasi noin 3 400 iältään 20–59-vuotiasta suomalaista.