Hiilijalanjäljen seuraajaksi hahmotellaan luontojalanjälkeä
Luontojalanjäljen mittaaminen on tulossa hiilijalanjäljen mittaamisen tilalle, ennakoivat mittausmenetelmää kehittävät tutkijat. Tavoitteena on hahmottaa laajemmin niitä haittoja, joita yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnasta aiheutuu luonnolle – jotta haittoja pystytään myös vähentämään.
– Tarkoitus on luoda avoin työkalu organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentaan. Hiilijalanjäljen laskenta yksinään tulee jäämään historiaan, sanoo Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopiston ekologian professori.
– Sillä samalla vakavuudella, jolla suhtaudutaan talouskirjanpitoon, pitää suhtautua myös luontokirjanpitoon, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Hiilijalanjäljen laskenta on yrityksissä Kotiahon mukaan jo valtavirtaa, mutta edelläkävijäyritykset ovat viime vuosina pyrkineet löytämään keinoja myös luontojalanjäljen mittaamiseen.
– Yrityspuolella ollaan selvästi poliitikkoja edellä. Yritykset ovat havainneet, että meillä on luontoriski, arvioi Kotiaho.
Tavoitteena on tarkastella yrityksen toiminnan vaikutuksia viiteen asiaan, jotka kukin osaltaan aiheuttavat luontokatoa ja eliölajien kuolemista sukupuuttoon. Nämä ovat maan- ja vedenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen kuten kalastus, saasteet eli esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöt ja mikromuovit, ilmastonmuutos sekä haitallisten vieraslajien leviäminen.
Luontokadon viiden ajurin listan on määritellyt kansainvälinen luontopaneeli IPBES vuonna 2020.
Tässä vaiheessa Jyväskylän yliopiston malli saa luotettavimmin esiin ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt sekä maankäytön muutokset, kertoo kestävyysratkaisuyksikön johtaja Lasse Miettinen Sitrasta. Heikoimmin tavoitetaan vaikutukset vieraslajien leviämiseen.
– Vähintään maankäytöstä ja ilmastovaikutuksista saadaan koppi, ja ne ovat tärkeimmät, sanoo Miettinen.
Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.
– Luontoekvivalentti on osuus kaikista maailman lajeista, jotka todennäköisesti tulevat häviämään ihmiskunnan kulutuksen vuoksi, selvittää professori Kotiaho.
Luontojalanjälkihanketta ovat rahoittaneet Sitra ja S-ryhmä. Hankkeesta kerrottiin toimittajille ennakkotilaisuudessa. Laskentamalli ei vielä ole valmis, vaan viiden vuoden tutkimushankkeesta on nyt julkaistu väliraportti.
Jyväskylän luontojalanjäljen laskentamalli ei ole ainoa, vaan malleja on maailmalla kehitteillä useitakin. Sitran Lasse Miettisen mukaan se on kuitenkin jo tässä vaiheessa yksi parhaista.
– Tässä on valittu erittäin kiinnostava globaali tarkastelutapa. Muissa malleissa usein on alueellinen tarkastelutapa, sanoo Miettinen.
Miettisen mukaan laskentamalli soveltuu muidenkin organisaatioiden kuin yritysten toiminnan tarkasteluun.
– Tässä mallissa ei ole mitään, mikä ei toimisi esimerkiksi kunnan kannalta, hän sanoo.
Mallissa on käytetty tieteellisen kirjallisuuden tuomaa taustatietoa, panos-tuotos-analyysejä sekä tieteellisiä tietokantoja, kuten Exiobasea ja LC Impactia.
– Yksi merkittävä tavoite on se, että viedään tietoa yritysten käyttöön. Toivomme, että tämä leviää Suomessa kaikenlaisten yritysten toimintamalliksi, sanoo Sami El Geneidy.