Elintarvikemarkkinalain remontti tuo terveemmät kauppatavat – tuottajien asema vahvistuu

Ruokamarkkinat

Ruokajärjestelmän epäterveisiin kauppatapoihin yritetään puuttua uudistamalla elintarvikemarkkinalakia.

Hallitukselta eduskunnan käsittelyyn lähtenyt esitys tuo lakiin EU:n kauppatapadirektiivin edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot.

Uudistuksella pyritään parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvaamaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta.

Lakiehdotus kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.

Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan laki antaa järeät lainsäädännölliset keinot tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Tuottajan asemaa yritetään vahvistaa.

– Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta, Leppä sanoo.

Leppä pitää erityisen tärkeänä sitä, että lailla voidaan puuttua epäterveisiin kauppatapoihin.

– Ne eivät kuulu sen enempää suomalaiseen kuin eurooppalaiseen ruokajärjestelmään. Samalla toteutamme hallitusohjelman tahtoa, kun velvoitamme lailla vahvan kantamaan entistä suurempaa vastuuta koko ruokajärjestelmän tasapainoisesta toiminnasta, Leppä muistuttaa.

Uuden elintarvikemarkkinalain myötä kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa.

Suomessa soveltamisalan kohteena on noin 3200 elintarvikkeita ja maataloustuotteita ostavaa yritystä. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.

Leppä arvioi, että uudella lailla on merkitystä myös lähiruuan tuottajille.

– Eli nyt lähituottajat, pienemmät tuottajat pystyvät helpommin, paremmin ja varmemmin tuottamaan niitä omia tuotteitaan myöskin siihen kauppaan.

Lepän mukaan monet kauppaketjut ja vähittäistavarakaupat ovat ottaneet entistä enemmän lähituotteita kauppaa, mihin hallituskin haluaa kannustaa.

– Uskon, että tämä ainakin hiukan edistää sitä.

Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Uudistuksen jälkeen elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvän huomautuksen, julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä.

Lailla uusitaan nykyinen elintarvikemarkkinalaki, joka on ollut voimassa vuoden 2019 alusta.