Ekonomisti: Trump pakottaa Euroopan etsimään uusia kumppaneita – "Maksamme oman hintamme"
Euroopan pitäisi laajentaa kauppasuhteitaan paljon nykyistä laajemmalle murroksessa olevan maailmanjärjestyksen vuoksi, sanoo ekonomisti Vesa Vihriälä Suomenmaalle.
Yhdysvalloista on tullut Vihriälän mukaan liian arvaamaton kauppakumppani presidentti Donald Trumpin poukkoilevan politiikan vuoksi.
Eurooppa ei voi missään nimessä hylätä Yhdysvaltoja kokonaan, mutta Trumpin uhkaileva tullipolitiikka, Naton heikentäminen ja liittolaissuhteiden nakertaminen asettavat myös talous- ja kauppapoliittisen luottamuksen hyvin kaltevalle pinnalle.
Yhdysvallat ei ole enää niin vakaa, turvallinen ja uskottava kuin tähän asti.
Vihriälän mukaan Kanadan pääministeri Mark Carney sanoi hyvin Davosin talousfoorumissa pitämässään puheessa, että Kanadan ja Euroopan kaltaisilta toimijoilta vaaditaan nyt riskien hallintaa. Riippuvuutta Yhdysvaltoihin on vähennettävä.
– Se tarkoittaa sitä, että Euroopan on tehtävä enemmän yhteistyötä muiden maiden kanssa. Katseet tietysti kääntyvät seuraavaksi maailman toiseksi suurimpaan talouteen eli Kiinaan, Vihriälä summaa.
Kiinan suunta ei kuitenkaan ole ongelmaton. Se on ollut selvää sekä Euroopassa että Kanadassa jo pitkään.
Syyt Kiinan karsastamiseen ovat todellisia edelleen, Vihriälä sanoo. Päällimmäisinä mainittakoon esimerkiksi se, että Kiina toimii kauppasuhteissaan epäreilusti ja pyrkii samalla lisäämään vaikutusvaltaansa poliittisiin tarkoitusperiin.
Kiina on kuitenkin suhteellisen vakaa ja ennustettava toimija. Se on merkittävä ero nykyiseen, Trumpin johtamaan Yhdysvaltoihin.
– Tilanne on nyt se, ettei Eurooppa voi suhtautua Kiinaan enää yhtä kriittisesti kuin tähän asti. Luulen, että tämä varovaisuus Kiinan suhteen tulee hieman vähenemään, Vihriälä summaa.
Kyse on eräänlaisesta pakkoraosta. Euroopalla ei ole enää mahdollisuutta valita vain samanmielisiä kumppaneita, vaan yhteistyötä täytyy tehdä sekä Kiinan että Yhdysvaltojen kanssa, mutta samalla yhteistyön tasoa täytyy arvioida uudelleen.

Katsetta on myös syytä kääntää entistä voimakkaammin Kiinan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle, Vihriälä miettii.
Hyvin merkittävä suunta on hänen mielestään Etelä-Amerikka. Brasilian ja Argentiinan kaltaiset suuret taloudet tarjoavat Euroopalle mahdollisuuksia vahvistaa strategista autonomiaa
Aihe on erittäin ajankohtainen. Euroopan unioni ja Etelä-Amerikan maat solmivat tammikuussa Mercosur-vapaakauppasopimuksen.
Se ajautui kuitenkin tällä viikolla vastatuuleen, kun Euroopan parlamentti päätti lähettää Mercosur-sopimuksen EU-tuomioistuimen arvioitavaksi, mikä viivästyttää sopimuksen etenemistä pahimmillaan jopa 1–2 vuodella.
Vihriälä pitää tilannetta valitettavana.
– On hyvin outoa, että monet poliitikot, jotka ovat pitkään korostaneet Euroopan parlamentissa Euroopan strategisen autonomian tärkeyttä, tukivat nyt tätä Mercosurin lähettämistä oikeuden tutkittavaksi.
Suomalaismepeistä tuomioistuinkäsittelyn puolesta äänestivät Sebastian Tynkkynen (ps.), vasemmistoliiton Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo sekä vihreiden Ville Niinistö ja Maria Ohisalo.
Vastaan taas äänestivät keskustan Katri Kulmuni ja Elsi Katainen, kokoomuksen Mika Aaltola, Sirpa Pietikäinen, Aura Salla ja Pekka Toveri, SDP:n Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma sekä RKP:n Anna-Maja Henriksson.
– Olisi todella tärkeää, että Mercosur saataisiin nyt maaliin, Vihriälä sanoo.
Hän panee toivonsa nyt EU-komissioon, joka voi omilla toimillaan viedä Mercosuria eteenpäin.
– Tilanne on nyt epäselvä ja se herättää paljon epävarmuutta. Pitkään jatkuessaan tilanne voi heikentää eteläamerikkalaisten luottamusta Eurooppaan, mikä olisi iso vahinko kauppasuhteille.

Etelä-Amerikan lisäksi Euroopalle on tarjolla muitakin suuntia kauppasuhteiden vahvistamiseen.
Merkittävä taho olisi Vihriälä mukaan Intia. Maa kehittyy nopeasti ja siellä on paljon sellaista osaamista, mikä hyödyttäisi myös Eurooppaa.
Mahdollisuuksia Aasiassa tarjoavat Vihriälän mukaan myös perinteisemmät kumppanit kuten Japani ja Etelä-Korea sekä pienempinä Australia ja Uusi-Seelanti.
Tulevaisuudessa Eurooppa voisi tehdä merkittävää taloudellista yhteistyötä myös Afrikan maiden kanssa. Tätä puoltaa jo Afrikan vahva väestökehitys.
Tarjolla on siis paljon mahdollisuuksia, se on syytä muistaa. Vihriälä kuitenkin tähdentää, että Eurooppa on geopoliittisten syiden vuoksi pakotettu miettimään kauppasuhteita myös muista kuin pelkästään taloudellisen edun näkökulmasta.
Jos geopolitiikkaa ei tarvitsisi miettiä, edullisinta olisi tehdä kauppaa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
– Kun Yhdysvaltoihin ja Kiinaan ei nyt oikein voi luottaa, hajauttamista on pakko tehdä, vaikkei se olisi taloudellisesti edullista. Tämä tarkoittaa, että me maksamme geopolitiikasta oman hintamme esimerkiksi kalliimpina tuontihintoina.

Vielä ei kuitenkaan juuri näy merkkejä Yhdysvaltain ja Euroopan välisen kaupankäynnin hidastumisesta.
Vihriälä arvelee, että amerikkalaisten ja eurooppalaisten välinen kauppa jatkuu Trumpin tulliuhkauksen lauettua jokseenkin samanlaisena. Siitäkin huolimatta, ettei Grönlanti-kriisi olisi vielä täysin ohi.
– Kauppaa tekevät yksittäiset, eikä niillä ole mitään intressiä ryhtyä välttämään Yhdysvaltoja ellei jotain uusia tulleja tule näköpiiriin.
Vihriälä kuitenkin uskoo, että eurooppalaisten halu tehdä pidempiaikaisia sitoumuksia yhdysvaltalaisten kanssa on kokenut aimo kolauksen.
Eurooppalaiset tulevat esimerkiksi luultavasti vähentämään sijoituksia amerikkalaisiin velkapapereihin sitä mukaa, kun papereita erääntyy.
– Ehkä osakesijoitustenkin USA-paino ajan mittaa hieman laskee.
Sillä olisi seurauksensa esimerkiksi Yhdysvaltain korkotasolle, johon kohdistuu jo nyt nousupainetta. Samalla dollari heikentyisi suhteessa euroon, mikä vähentäisi amerikkalaisten ostovoimaa.
Vihriälä muistuttaa, ettei Yhdysvaltain talous ole niin hyvissä kantimissa kuin Trump antaa ymmärtää.
Sitä kannattelee tällä hetkellä vahvasti tekoälybuumi. Mutta esimerkiksi Yhdysvaltain työllisyyskehitys ei ole mitenkään erityisen hyvä.
Trumpin aiheuttamat tuontitullit taas uhkaavat siirtyä hintoihin ja tulla sitä kautta tavallisten amerikkalaisten maksettavaksi. Se on omiaan kiihdyttämään inflaatiota.
– Mielenkiintoista on nähdä, mitä tästä kaikesta seuraa.