Eeva Kalli ajaa muutosta eduskuntaan – "Olin aidosti järkyttynyt"

Politiikka

SDP:n kansanedustaja Ville Merinen ei peitellyt eduskunnan ilmapiiriongelmia sairauslomalle jäädessään. Hän kuvasi sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ”sairaimmaksi työyhteisöksi, missä on ollut”.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli ei vaikuta kyseisessä valiokunnassa, mutta eduskuntaan pesiytynyttä vastakkaisasettelua hän ryhtyi kitkemään tosissaan jo viime keväänä.

Kalli perusti kansanedustajille ”yhteiskuntatiedon ja paremman politiikan” verkoston, joka pyrkii siistimään keskustelukulttuuria ja muistuttaa tietoon nojaavan päätöksenteon tärkeydestä.

– Politiikka ja yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt monin tavoin repivämpään suuntaan, pois aidosta dialogista ja ratkaisujen hakemisesta, Kalli sanoo.

Verkostoon kuuluu nyt kolmisenkymmentä kansanedustajaa, ja edustajia on kaikista puolueista.

Kalli toimi aiemmin muun muassa keskustalaisten pääministerien erityisavustajana. Sen jälkeen hän työskenteli politiikan ulkopuolella noin kymmenen vuoden ajan. Viestintätoimiston toimitusjohtajan pesti vaihtui kansanedustajuuteen keväällä 2019.

Kalli sanoo, että hän oli tuolloin ”aidosti järkyttynyt” siitä, millaista meno oli täysistuntosalissa.

– Ihan jo siitä tyylistä ja tavasta, jolla siellä itseä ilmaistiin. Se oli yliampuvaa ja syyttelevää leimakirveiden heittelyä, Kalli kuvaa.

Eikä tilanne ole tuosta parantunut, päinvastoin. Merisen sairausloma käynnisti keskustelun, jossa kansanedustajat ovat kertoneet esimerkiksi Ylelle loputtomasta työmäärästä ja ilmapiiristä, jossa politiikka yltyy pahimmillaan selkäänpuukotukseksi.

– Kansanedustajan työmäärä on toki kova, mutta ympäripyöreät työpäivät ovat todellisuutta myös monissa muissa tehtävissä. Silloin ilmapiirin vaikutus jaksamiseen korostuu entisestään, Kalli sanoo.

Politiikkaan kuuluu tiukka, mutta asiallinen väittely asioista. Kallin mielestä tietynlainen ehdottomuus ja käytöstapojen romahtaminen ovat kuitenkin vieneet eduskunnan jo huolestuttavan lähelle sitä pistettä, jossa päätöksenteko kärsii.

– Politiikassa täytyy pystyä tekemään kompromisseja, ja se sopii hirveän huonosti yhteen ehdottomuuden kanssa.

Kallin mielestä poliitikoilta pitäisi kitkeä sellainen mustavalkoinen puhe, että ”me olemme vastuunkantajia ja hyviksiä, te vastuuttomia pahiksia”.

Kalli kiistatta myös tekee kuin sanoo. Hän ei räyhää istuntosalissa tai sosiaalisessa mediassa. Häntä ei myöskään saa osoittamaan niitä poliitikkoja tai puolueita, jotka käyttäytyvät huonosti. Sen sijaan hän korostaa, että nykytilanteen parantaminen on kaikkien puolueiden vastuulla.

Voimistunut vastakkainasettelu koskee yhteiskuntaa laajemminkin.

– Painava vastuu sen purkamisesta on kuitenkin kansanedustajilla ja eduskunnalla. Me olemme valtakunnan päänäyttämöllä koko ajan, ja näytämme myös muulle yhteiskunnalle esimerkkiä lähtien siitä, miten me toisiamme kohtelemme.

Mutta ei se niinkään mene, että kansanedustajat tuosta vain alkoivat käyttäytyä huonosti keskenään. Kalli näkee, että taustalla on useita Eduskuntatalon ulkopuolisia ilmiöitä, kuten teknologinen murros, sosiaalinen media ja median ansaintalogiikka.

– Niin se tahtoo olla, että se joka hulluimmin sanoo tai rajuimmin sivaltaa, saa varmimmin itsensä otsikoihin ja itselleen huomiota.

Kallin mielestä käsiä ei ole silti syytä nostaa pystyyn.

– Asioiden asiallisempi ilmaisu on edelleen toivottua myös median toimesta ja sille pyritään antamaan tilaa, mutta tietysti se vaatii ehkä vähän enemmän aikaa ja taustoitusta kuin myyvät onelinerit.

Kalli myöntää, että sovittelevaa kansanedustajaa usein harmittaa, kun jotkut politiikot saavat laajaa kannatusta repivillä kannanotoilla tai somessa räyhäämällä. Tämän tunteen jakaa Kallin mukaan moni kansanedustajien verkostossa, joka on toistaiseksi kokoontunut kaksi kertaa.

Verkostossa on yhteistyökumppaneina myös väkeä Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen YKAsta, Työeläkevakuuttajat Telasta ja Palvelualojen työnantajien Paltasta.

– Heillä on selkeästi myös huoli siitä, että millaiseksi päätöksentekokulttuuri on mennyt. Ja toive siitä, että päätöksenteko voisi pohjautua tietoon.

Kallin mukaan se on jo arvo sinänsä, että ilmapiiriongelmat tunnustetaan talon sisällä ja mukaan otetaan kumppaneita myös talon ulkopuolelta.

Seuraavassa kokouksessa puhutaan ainakin syntyvyydestä.

– Emme pääse pakoon sitä, että meillä on isoja asioita ja ongelmia, kuten alhainen syntyvyys ja ilmastonmuutos, joihin täytyy pystyä löytämään ratkaisuja.

Kalli näkee, että repivä politiikan kulttuuri ja luottamuksen puute voivat tulla Suomelle kalliiksi. Esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeissa liikkuu miljardeja, mutta niiden saaminen edellyttää luottamusta Suomeen toimintaympäristönä.

– Investointien tekijöillä täytyy olla luottamus siihen, että toimintaympäristö pysyy suunnilleen vakaana, ennustettavana ja johdonmukaisena, Kalli sanoo.

Nykyinen hallitus tosin luopui maailmanlaajuisesti tunnetusta termistä vihreä siirtymä ja alkoi puhua puhtaasta siirtymästä. Taustalla olivat poliittiset syyt, sillä perussuomalaiset kavahtaa ”viherhömppää”.

– Viestinnällisesti se on hyvin hankalaa, koska kilpailemme globaalisti niistä hankkeista, Kalli huomauttaa.

Entä mitä mieltä Kalli on eduskunnan johtamisesta?

SDP:n ryhmänjohtaja Tytti Tuppurainen kritisoi äskettäin suorasukaisesti ”absurdia hässäkkää”, kun puhemiesneuvosto päätti lähettää lakiesitykset sairaalaverkosta ja alkoholin kotiinkuljetuksesta mietinnölle muualle kuin sille normaalisti kuuluvaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jota johtaa kansanedustaja Krista Kiuru (sd.).

Tätä ajoivat suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset.

– Näin jälkikäteenkin arvioituna kyseessä oli harvinainen virhearvio puhemiesneuvostolta ja puhemieheltä, että tällä tavalla poiketaan eduskunnan normaalista valiokuntien työnjaosta ilman, että asianomainen valiokunta olisi itse pyytänyt työtaakan helpottamista tai muuta poikkeavaa päätöstä puhemiesneuvostolta, Tuppurainen totesi Demokraatille.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ilmoitti kuitenkin myöhemmin täysistunnossa, että puhemiesneuvosto oli pyörtänyt päätöksensä ja lakiesitykset menivätkin sosiaali- terveysvaliokuntaan.

Tuppurainen pohti Demokraatille, kuka tai mikä taho suojelee eduskuntaa instituutiona, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Hänestä näytti siltä, ettei kukaan.

Kalli miettii hetken, miten eduskunnan nykyistä johtamiskulttuuria kommentoisi. Sitten hän vastaa.

– Ihan kaikessa sujuva toiminta perustuu siihen, että on keskinäistä luottamusta. Eduskunnassa tämän edellytys on, että pidetään kiinni niistä pelisäännöistä, jotka aikoinaan on sovittu tai jotka aikoinaan ovat muodostuneet, ovat ne sitten kirjoitettuja tai kirjoittamattomia sääntöjä, ja jotka pohjaavat pitkään parlamentaariseen perinteeseen, Kalli muotoilee.

– Keskinäistä luottamusta ei kannata horjuttaa pelisääntöjä venyttämällä.