Saksan Merz Rovaniemellä: EU tarvitsee jäänmurtajia

Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoo tukevansa yhteisten jäänmurtajien hankkimista EU:lle.

– Me todellakin tarvitsemme jäänmurtajia. Tämä ei koske vain Suomea, Norjaa tai Ruotsia, vaan tämä koskee koko Euroopan unionia ja koko Euroopan mannerta, Merz sanoi maanantaina Rovaniemellä järjestetyssä arktisessa huippukokouksessa.

EU-maiden kyky toimia arktisilla alueilla – merialueet mukaan lukien – oli yksi arktisen huippukokouksen keskustelunaiheista. Suomi nosti kokouksessa esille jäänmurto-osaamistaan.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas muistutti huippukokouksen tiedotustilaisuudessa, että mahdollinen jäänmurtajahankinta ei välttämättä tarkoita, että hankinta tehtäisiin Suomesta, vaikka Suomella onkin alalla huippuosaamista.

Kallas oli Merzin kanssa samaa mieltä, että EU-maat tarvitsevat jäänmurtokapasiteettia. Hän viittasi vallitsevaan geopoliittiseen tilanteeseen ja arktisten merireittien avautumiseen rahtiliikenteelle.

– Suomella on kykyä rakentaa näitä jäänmurtajia. Meillä EU:ssa on kuitenkin julkisia hankintoja koskevat säännöt, joiden mukaan parhaan tarjouksen tekijän kanssa tehdään kaupat, Kallas muistutti.

Jäänmurtajien ohella huippukokouksessa keskusteltiin myös muun muassa satelliittiteknologiasta ja satelliittien laukaisualustoista.

– Me emme voi olla siinä muiden maanosien varassa. Pohjoisessa siihen on parhaat edellytykset. Ja se on varmasti yksi osa sitä pakettia, mitä komissio valmistelee, että miten tämä varmistetaan, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Arktisen huippukokouksen tavoitteena oli vahvistaa EU:n yhteistä strategista lähestymistapaa arktiseen alueeseen tilanteessa, jossa alueen geopoliittinen merkitys kasvaa nopeasti.

Merzin, Kallaksen ja kokousta isännöineen Orpon lisäksi kokoukseen osallistuivat Baltian maiden, Tanskan ja Romanian johtajat sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa.

Kokoukseen osallistuivat myös EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jozef Sikela ja Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot. Presidentti Alexander Stubb sekä Norjan ja Islannin pääministerit ottivat osaa sunnuntai-illan työillalliselle.

Kokouksen päätteeksi julkistettiin julkilausuma, jonka 12 allekirjoittajamaata patistivat EU:ta entistä aktiivisempaan rooliin Euroopan arktisilla alueilla.

EU-maat korostavat tarvetta lisätä investointeja sotilaalliseen liikkuvuuteen, rajat ylittäviin yhteyksiin ja tarvittavaan infrastruktuuriin EU:n pohjoisimmilla alueilla.

Samalla maat kiinnittävät huomiota EU:n ja sen jäsenvaltioiden kykyyn toimia arktisella alueella, mukaan lukien arktisilla merialueilla.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Costa sanoi, että arktisen alueen muuttunut geopoliittinen tilanne huomioidaan EU:n valmisteilla olevassa vuosien 2028–34 rahoituskehyksessä.

– Kolme jäsenmaatamme – Tanska, Suomi ja Ruotsi – ovat arktisia maita. Se mitä täällä tapahtuu, ei ole paikallinen asia, vaan koko Eurooppaa koskettava. Arktinen turvallisuus on eurooppalaista turvallisuutta, Costa sanoi.

Ruotsilta ei ollut edustajaa paikalla sunnuntain valtiopäivävaalien vuoksi.