Eduskunnan pienin puolue porskuttaa ilman ideologiaa – Harry "Hjallis" Harkimo nauraa epäilyille Venäjä-kytköksistään
Eduskunnan pienimmän vaalien kautta paikkansa hankkineen eduskuntaryhmän ääni saattaisi hukkua yleiseen hälinään ilman kaikkien tuntemaa johtohahmoaan.
Melko tuoreen puoluetulokkaan Liike Nytin puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo on liikemies- ja julkkistaustallaan ilman muuta Suomen tunnetuimpia poliitikkoja.
Kolme vuotta sitten Harkimo lähti ovet paukkuen kokoomuksesta ja siirsi poliittisen toimintansa uuteen liikkeeseen. Harkimon mukaan tuolloin hallituksessa istuneessa kokoomuksessa eduskuntaryhmä ei saanut päättää mistään.
– Silloin minä aloin miettiä, että tässä ei ole mitään järkeä, Harkimo sanoo Suomenmaan Ryhmyrit -sarjan haastattelussa.
Harkimon mukaan seuraamuksena syntyi ajatus puolueesta, jossa kannattajat voisivat olla enemmän mukana ja osallistua päätöksentekoon. Alun perin tarkoituksena ei ollut perustaa perinteistä puoluetta, mutta realiteetit tulivat vastaan.
– Se ei toimi vaan niin, tämä maa on rakennettu niin että et voi toimia, jos ei ole puoluetta, Harkimo myöntää.
Harkimon mukaan hänen puolueellaan ei ole mitään kohderyhmää, mutta se nojaa markkinaliberalismiin ja EU-myönteisyyteen.
– Me päätetään asioiden mukaan. Keskustalla voi olla hyviä ideoita, ja vasemmistolla ja kokoomuksella. Meillä ei ole minkäännäköistä ideologiaa, Harkimo painottaa.
Harkimo ei suostu asemoimaan liikettään myöskään eduskuntasalin oikeaan laitaan. Kysymys suhteesta samoista äänestäjistä kilpaileviin ja samantapaista poliittista retoriikkaa käyttäviin perussuomalaisiin ärsyttää selvästi.
– En mä ymmärrä, miksi sä kysyt tommosen kysymyksen edes, hän puuskahtaa.
Harkimon mukaan Liike Nyt kilpailee kaikkien puolueiden äänistä.
– Tutkimusten mukaan perussuomalaiset, keskusta, kokoomus ja kristilliset on semmoisia, mistä meille voi tulla äänestäjiä. Ei ne perussuomalaiset ole mitenkään meitä lähellä.
Harkimon venäläisten kanssa aikanaan tekemä jääkiekkobisnes nostaa aika ajoin pintaan vihjailuja ja epäilyjä hänen Venäjä-yhteyksistään. Jotkut höristivät korviaan esimerkiksi keväällä, kun Harkimo esitti eduskunnan kyselytunnilla venäläisen Sputnik-rokotteen hankintaa.
Harkimoa Venäjä-kortin esiin kaivelu naurattaa. Hän huomauttaa ettei ole ylipäätään tavannut venäläisiä vuosiin ja sanoo Venäjä-kytköstensä rajoittuneen myyjän rooliin.
– Mä en ymmärrä, mistä se tulee koko asia. Kun minä en kolmeen vuoteen ole tavannut yhtään venäläistä.
Harkimon mukaan poliittiset mustamaalaajatkin kyllä tietävät, kuinka asiat oikeasti ovat.
– Siksihän minä myin Jokeritkin pois, että pääsisin tuosta leimasta pois.
Harkimolla ei ole taipumusta syvälliseen yhteiskunnalliseen filosofointiin saati poliittiseen jaaritteluun. Politiikkaa hän puhuu tutulla suoranuottisella ja hieman kärsimättömältä kuulostavalta ”nyrkkiä pöytään” -tyylillään.
Nykyisen hallituksen talouspolitikasta Harkimo ei löydä mitään hyvää.
– Ei siellä tehdä mitään toimenpiteitä työllisyyden suhteen eikä mitään uudistuksia. Ei haluta edistää paikallista sopimista, ei tehdä työttömyystoimia, otetaan velkaa vaan koko ajan.
Yhtä tylyn tuomion saa sote-uudistus, joka ei Harkimon mukaan tuo yhtään enempää lääkäreitä eikä hoitajia.
– Yksityiset jää kokonaan sivuun siitä ja siinä on vaikka kuinka monta asiaa, joita minä en kannata.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa Liike Nyt ei halua leikata, mutta porrastaa kyllä. Työmarkkinoiden kolmikantayhteistyölle Harkimo ei anna mitään arvoa ja lyttää sen pelkäksi menneen maailman höpinäksi.
– Ei semmoista tule ikinä olemaan enää. Ihan turha haikailla, nyt on jo lähtenyt metsäteollisuus ja teknologiateollisuus paikalliseen sopimiseen. Siihen se tulee menemään, niitä tulee paljon enemmän vielä. Jos ei tämä yhteiskunta uudistu, niin sitten se on pakotettu uudistumaan tällä tavalla.
Hallituksen koronarajoituslinjaa Harkimo pitää katastrofaalisena.
– Ne puhuu jostain exit-strategiasta ja muista, eihän semmoista suunnitelmaa ole käytännössä olemassakaan, missä kerrotaan miten ravintolat ja tapahtuma-ala avataan!
Koronan jälkihoidossa pitäisi Harkimon mielestä panostaa nuorten hyvinvointiin, opetukseen ja liikuntaan. Talous lähtee kyllä hänen mukaansa vauhtiin, kun ihmiset pääsevät kuluttamaan.
– Kyllä ne on ne lieveilmiöt, joihin hallituksen täytyy panostaa.
Hallituksen pitää Harkimon mielestä tehdä jotain myös tapahtuma-alalle, jonka hyväksi ei hänen mielestään ole tehty korona-aikana yhtään mitään.
– Niillä ei ole mitään liikevaihtoa, ravintoloilla on ollut sentään jotakin.
Eduskunnassa Harkimon on ollut tällä vaalikaudella tyytyminen paikkaan tulevaisuusvaliokunnassa, joka ei ole lakeja säätävä valiokunta. Hän kokee pystyneensä kuitenkin vaikuttamaan asioihin.
– Mulla on hyvät suhteet eduskunnassa ja mä voin viedä asioita eteenpäin siellä.
Eduskuntaryhmän ulkopuolella Liike Nytillä on puoluetoimisto, puoluesihteeri ja tiedottaja. Paikallisyhdistys löytyy 45 kunnasta ja kuntavaaliehdokkaita on Harkimon mukaan 500 hieman yli 80 kunnassa.
– Me ollaan tosi tyytyväisiä siihen määrään, Harkimo vakuuttaa.
– Helsingissä meillä on yli 60 ehdokasta ja sitten meillä on sellaisia paikkakuntia kuin Kiuruvesi, joissa on yli 20 ehdokasta ja Savonlinna ja Hamina jotka on aika vahvoja. Sitten on tietysti semmoisia, joissa on joitain ehdokkaita.
Mitään tulostavoitetta Harkimo kiistää kuntavaaleihin asettaneensa. Hän uskoo puolueensa saavan kuitenkin Helsingin valtuustosta 5-10 paikkaa. Viime vaaleissa Liike Nytiä ei vielä ollut ja Harkimon pojan Joel Harkimon muodostama yhden valtuutetun ryhmä on lohjennut kokoomuksesta.
Helsingin kuntapolitiikan tilaa Harkimo ei pidä suuressa arvossa. Hänen mielestään Helsinkiä ei ole viime aikoina kehitetty mitenkään.
– Koska Helsingissähän poliittiset puolueet vaan riitelee keskenään, ne ei saa mitään päätöksiä aikaiseksi, Harkimo puuskahtaa ja kehottaa katsomaan vaikkapa Tamperetta, jossa päätöksiä saadaan aikaan ja projekteja vietyä eteenpäin.
Harkimo on Helsingissä myös puolueensa pormestariehdokkaana, vaikka mahdollisuuksia tehtävään ei olekaan. Hän pitää kiisteltyä pormestarimallia kuitenkin periaatteessa hyvänä.
– Kyllä se toimii hyvin niissä kunnissa, joissa ihmiset tulee toimeen keskenään. Niissä se toimii huonosti, missä ne ei tule, Harkimo näkee.
Suomenmaa haastattelee Ryhmyrit -juttusarjassaan kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.