Autoilijat kaunistelevat omaa käytöstään – ministeri Berner: Suojatieonnettomuuksissa vain nollatoleranssi hyväksyttävä

Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Suojatiellä kuoli viime vuonna kuitenkin yhä seitsemän ja loukkaantui 216 jalankulkijaa.

Tämän ja ensi viikon aikana koulutien aloittaa noin 61 000 ekaluokkalaista.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) muistuttaa, että moni koululainen opettelee nyt kulkemaan itsenäisesti koulumatkansa.

– Siinä on jännitystä, ja kyky kulkea liikenteessä kasvaa vähitellen. On erittäin tärkeää, että me aikuiset annamme esimerkkiä, miten liikenteessä kuljetaan turvallisesti, Berner sanoi keskiviikkona Liikenneturvan tiedotustilaisuudessa.

Suojatieonnettomuuksissa vain nollatoleranssi on hyväksyttävä, Berner korostaa.

Liikennesääntöjen mukaisesti ajoneuvon on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

– Säännöistä huolimatta suojateillä tapahtuu vuosittain useita liikenneonnettomuuksia. Jalankulkijoille sattuvista onnettomuuksista, jotka johtavat kuolonuhreihin, viidennes tapahtuu suojatiellä. Näin ei saisi olla, Berner sanoo.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tehty paljon yhteistyötä Liikenneturvan, viranomaisten, poliisin, tutkijoiden, ammattiliikenteen ja monien muiden tahojen kanssa, ministeri kertoo.

– Tämä pitkäjänteinen työ onkin johtanut siihen, että jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on puolittunut viimeisten 10 vuoden aikana ja loukkaantuneiden määrä kolmanneksen.

Berner muistuttaa, että liikennesääntöjen käyttäminen ja niiden kertaaminen on erittäin tärkeää.

– Liikenne on aina ja kaikissa olosuhteissa yhteispeliä. Se tarkoittaa, että jokaisen meistä on kyettävä ennakoimaan toistemme käyttäytymistä.

– Jos tässä ennakoinnissa tapahtuu virheitä eli toinen ei käyttäydykään niin kuin oletamme tai ei noudata sääntöjä, syntyy vahinkoja. Monista vahingoista syntyy kauheita kohtaloita ihmisten elämään.

Berner toteaa, että tulevaisuudessa teknologia auttaa vähentämään liikenteessä sattuvia inhimillisiä virheitä.

– Tulevaisuudessa meillä on autonominen liikenne, jossa ei enää puhuta asenteista, väsymyksestä, sääntöjen piittaamattomuudesta tai varomattomuudesta.

– Mutta toistaiseksi me olemme kuitenkin vielä siinä tilanteessa, ettei autonominen liikenne ole varmempi ja turvallisempi kuin ihmisen kuljettamat ajoneuvot. Näin ollen suurin vastuu liikenteestä ja sen sääntöjen noudattamisesta on meillä ihmisillä.

Liikenneturva kysyi toukokuussa noin tuhannelta autoilijalta kokemuksia suojateistä.

Mielenkiintoista oli, että kaksi kolmesta koki antavansa useammin tietä jalankulkijoille kuin muut autoilijat keskimäärin.

Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen kertoo, että minä vastaan muut -ajattelu tulee esiin lähes kaikissa heidän tekemissään kyselyissä.

– Ihmisillä on hyvin voimakas arviointivirhe siihen suuntaan, että minä toimin paremmin kuin muut.

– Mielenterveyden kannalta positiivinen minäkuva on hyvä asia, mutta ongelmia voi tulla, jos ihmisillä on jatkuvasti väärä ulkomaailman tulkinta, Kaistinen toteaa.

Lapsilla oli vuoden takaisessa Liikenneturvan kyselyssä kolme toivetta aikuisille: keskittykää ajamiseen, pitäkää nopeus maltillisena ja huomioikaa suojatiet.

Koulumatkakokemuksia kysyttiin 144 alakouluikäiseltä.

Kivointa koulumatkoissa olivat kaverit, luonto ja liikunta. Kurjinta oli autoilijoiden tarkkaamattomuus, liikenteen vaarallisuus, tien ylittäminen, auraamattomat ja liukkaat tiet sekä jalkakäytävien ja pyöräilytien puute.

Pelottavina koettiin pimeät polut tai puuttuva valaistus.