Asiantuntija näkee Grönlanti-tapaamisessa myös lupaavia merkkejä – "Olisi hyvin kohtalokasta"

Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkunen luonnehtii Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin ulkoministereiden keskiviikkoista tapaamista Washingtonissa askeleeksi eteenpäin. 

– Tunnustettiin, että on perustavanlaatuisia erimielisyyksiä, mutta syntyi myös konkreettinen tulos eli että on perusteita jatkaa keskusteluja. Nyt tässä on prosessi ja katsotaan, mihin se vie, Paukkunen sanoo.

Hänen mukaansa prosessin edetessä selvinnee, mitkä Yhdysvaltain todelliset motiivit ovat. Onko kyseessä aito huoli Grönlannin ja arktisen alueen turvallisuudesta vai presidentti Donald Trumpin halu hankkia Yhdysvalloille uusia alueita.

Paukkusen mukaan osapuolten yhteinen päätös neuvottelujen jatkamisesta rauhoittaa tilannetta ainakin väliaikaisesti.

– Olisi hyvin kohtalokasta, jos he (yhdysvaltalaiset) nyt tässä vaiheessa toimisivat jotenkin yksin ja ohi sovitun, Paukkunen sanoo.

Keskiviikon tapaamisen tulos antaa sekä Natolle että Euroopalle harkita niitä toimenpiteitä, joihin he ovat valmiita ja haluavat agendalle tuoda.

– Nato, EU ja Tanska ovat varmasti valmiita menemään niin pitkälle kuin tarvitaan Yhdysvaltain turvallisuushuolien tyydyttämiseksi, Paukkunen arvioi.

Jos tällainen vastaantulo ei Yhdysvalloille riitä, se kertoo Paukkusen mukaan siitä, että kyse oli alun perinkin jostain muusta.

Yhdysvalloissa lisäaika antaa puolestaan mahdollisuuden hallinnon eri osia tasapainottavalle niin kutsutulle checks and balances -järjestelmälle toimia ja mahdollisesti rajoittaa presidentin toimivaltaa liittolaisia kohtaan.

– Yhdysvalloissa ymmärretään, että tuki Grönlannin haltuunotolle on hyvin pientä, Paukkunen muistuttaa.

Paukkusen mukaan Trump on kiistatta oikeassa siinä, että sotilaallinen aktiivisuus on arktisella alueella lisääntynyt ja että Yhdysvallat on jälkijunassa Venäjään nähden.

Aitojen turvallisuushuolien puolesta puhuu muun muassa tapa, jolla Yhdysvallat täydentää jäänmurtajalaivastoaan.

– Ei Yhdysvallat investoi näissä asioissa ulkomaille, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Nyt he kuitenkin suostuvat siihen, että aluksia rakennetaan Suomessa, jotta Yhdysvallat saa niitä nopeasti, Paukkunen sanoo.

Toinen tärkeä ja myös herkkä kysymys on Tanskalle kuuluvan Grönlannin alkuperäisväestön voimakas pyrkimys itsenäistyä, mikä Paukkusen mukaan arveluttaa Yhdysvaltoja.

Varsinkin siksi, että Grönlannin poliittinen johto on aiemmin ollut melko aktiivinen houkutellakseen investointeja alueelle myös Kiinasta.

Tanska on viime päivinä siirtänyt lisää sotilaitaan Grönlantiin, ja heitä on tullut myös muista eurooppalaisista Nato-maista. Paukkunen kehuu operaation perusteluja huolella harkituiksi.

– Julkilausuttu tavoite on vastata Yhdysvaltain hallinnon turvallisuushuoliin alueen osalta, eikä sitä voi pitää Yhdysvaltain haastamisena tai sen hyökkäykseen valmistautumisena. Mutta välitön vaikutus on myös se, että nyt siellä on joukkoja suuremmista liittolaismaista, Paukkunen sanoo.

Paukkusen mukaan sotilaiden lähettäminen Grönlantiin on myös hyvä osoitus eurooppalaisesta tahtotilasta, jossa ei olla pelkästään auttamassa Tanskaa vaan myös toivottavasti ratkaisemassa mahdollisesti koko Naton olemassaoloa koskettavaa ongelmaa.