Asiantuntija: Luumäen droonia ei välttämättä koonsa vuoksi ehditty huomata ajoissa
Suomi ei ehkä pystynyt seurata Luumäelle pudonnutta droonia tunnistuslennon avulla, jos kyseessä oli pieni ja matalalla lentänyt drooni, sanoo droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiin erikoistuneen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen STT:lle.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen kertoi viranomaisten tiedotustilaisuudessa sunnuntaina, että puolustusvoimilla oli kyky seurata toista havaittua droonia loppuun asti, mutta toista ei.
Kouvolan alueelle pudonnutta droonia seurattiin Hornet-hävittäjän avulla, mutta Luumäen droonista saatiin havainto vain tutkalla.
Viranomaiset eivät vielä maanantai-iltapäivään mennessä olleet kertoneet, oliko Luumäelle pudonnut drooni ukrainalainen ja minkä tyyppisestä droonista oli kyse. Ilmavoimat on aiemmin tunnistanut Kouvolan pohjoispuolelle pudonneen droonin ukrainalaiseksi AN196-drooniksi.
– Sen voin sanoa, että se drooni ei näytä AN196:lta. Muut Ukrainan käyttämät pitkän matkan droonit sopisivat siihen paremmin. Merkittävästi pienempää droonia on taas vaikeampia havainnoida tutkilla, sensoreilla tai kameroilla, Hyppönen sanoo.
Hyppönen perustaa arvionsa Luumäelle pudonneesta droonista viranomaisten sunnuntaina pitämässä tiedotustilaisuudessa esitettyyn kuvaan.
Drooni on Hyppösen mukaan myös voinut lentää hyvin matalalla, jolloin se jää tutkakatveeseen, josta sitä on hyvin vaikea havaita ajoissa.
– Kysymys ei ole siitä, että Suomella ei olisi ollut halua tai varaa tai kiinnostusta. Jos sinne olisi ajoissa ehditty, niin kyllä sinnekin olisi lähetetty jokin tunnistuslento, sanoo Hyppönen.
Kouvolaan pudonnut ukrainalainen AN196-drooni on Hyppösen mukaan droonien kalleimmasta päästä.
– Se on hyvin kehittynyt, ja sitä ei käytetä turhaan, eli varmasti jonkinlainen räjähdelasti oli mukana. Tarkoitus oli todennäköisesti törmätä venäläiseen öljyjalostamoon tai muuhun kohteeseen.
Kyseinen droonityyppi käyttää navigointijärjestelmässään myös muuta kuin GPS-paikannusta.
Hyppösen mukaan Ukrainan käyttämät droonit pyrkivät sietämään niihin kohdistettua häirintää esimerkiksi käyttämällä järjestelmissään useita eri taajuksia, jolloin niitä on vaikeampi häiritä samanaikaisesti.
– GPS-häirinnällä voi silti saada aikaan ongelmia, jos olosuhteet ovat huonot ja on vaikka sumuista, jolloin muut navigointikeinot eivät toimi, Hyppönen sanoo.
Ukraina on sanonut droonien harhautumisen syynä olleen todennäköisesti Venäjän elektroninen häirintä. Hyppönen kuitenkin huomauttaa, että on vaikea tietää tarkkaan, oliko kyseessä loppupeleissä Venäjä.
– Kyseessä voi olla myös tekninen häiriö, jolloin drooni käytännössä lentää kunnes bensa loppuu.
Drooneja koskevassa julkisessa keskustelussa usein todetaan, että droonien valmistaminen on halpaa ja torjuminen kallista.
Hyppönen sanoo, että droonien alas ampuminen hävittäjillä on loppupeleissä riskialtis ja kallis ratkaisu silloin, jos kyseessä olisi Venäjän hyökkäys ja drooneja tulisi parin kappaleen sijaan useita kymmeniä.
– Tässä tapauksessa ongelma ei ollut niin kriittinen, koska kyseessä ei ollut hyökkäys, vaan vahinko, jota Ukraina on jo pahoitellut, hän sanoo.
Drooneja voidaan Hyppösen mukaan seurata myös ilman tunnistelentoja. Valoisan aikaan drooneja voi tunnistaa helpostikin kameran avulla maasta. Olemassa on myös esimerkiksi torjuntadrooneja, joita myös Hyppösen edustama Sensofusion valmistaa.