Aluevaalit ovat yhdellä tavalla selvästi "parhaat" vaalit – tutkijat Borg ja Paloheimo näkivät aluepolitiikassa sekä keskustan voiman että vaikeuden KAKS:n tilaisuudessa
Aluevaalit toteuttavat edustuksellisen demokratian periaatteita paremmin kuin muut vaalit, emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tilaisuudessa tiistaina aamupäivällä puhunut politiikan tutkimuksen konkari näkee, että poliittinen suhteellisuus toteutuu aluevaaleissa parhaiten siksi, että aluevaltuustoihin valitaan suhteessa enemmän luottamushenkilöitä kuin eduskunta- ja kuntavaaleissa.
– Vaalitapa toteuttaa suhteellisuutta niin hyvin, että tilaa tulee alueelliselle edustavuudelle.
– Se toteutui (vuoden 2022 vaaleissa) uskomattoman hyvin. Vain pieni osa kansalaisista asuu (aluevaaleissa äänestävissä) kunnissa, joista ei ole edustajaa aluevaltuustossa, Paloheimo kertoo.
Ongelmina voi hänen mielestään pitää jossain määrin julkisen sektorin työntekijöiden yliedustusta ja kansanedustajien toimintaa yhtä aikaa myös alue- ja kunnallisvaltuustoissa. Kaksois- ja varsinkin kolmoismandaatilla toimivan tulee todennäköisesti karsia joitain tehtäviä vähemmälle.
Aluevaaleissa äänestetään Helsinkiä lukuunottamatta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Helsinki on ainoa kunta, joka vastaa itse sote-palveluistaan. Suomessa on kaikkiaan 21 hyvinvointialuetta.
Selvityksen aluevaaleista KAKS:lle koonneen vaalitutkija Sami Borgin mukaan tutkimusnäyttö osoittaa, että aluevaaleihin suhtaudutaan ”toissijaisina” vaaleina.
– Nuoria kiinnostavia teemoja oli vähemmän, (neljään hyvinvointialueeseen jaetulla) Uudellamaalla alueet koettiin myös keinotekoisiksi, ja puolueet sekä media olivat vähemmän kiinnostuneita aluevaaleista kuin kuntavaaleista. Uutisoinnin volyymi ja rahan käyttö vaaleihin oli selvästi vähäisempää.
Kysyttäessä, miten kansalaiset arvostavat eri vaalien merkitystä, aluevaalit jäivät häntäpäähän. Puoluekohtaisia eroja näkemyksissä aluevaaleista löytyy myös.
– Omia kannattajiaan liikkeelle eivät saaneet vihreät ja perussuomalaiset. Se rokotti osallistumista, Borg sanoo.
Helsingin jääminen vaalien ulkopuolelle rokotti äänestysprosentista Borgin mukaan laskennallisesti noin prosenttiyksikön. Tammikuun 2022 aluevaalien äänestysprosentiksi jäi 47,5. Ainoa kunta, jossa aluevaaleissa äänestettiin aktiivisemmin kuin edeltävän kesäkuun kuntavaaleissa, oli Savonlinna, jossa huoli oman sairaalan kohtalosta sai ihmiset aktiivisiksi.
Keskusta sai voimaa aluevaalien teemoista.
– Keskusta hyötyi siitä, että oman alueen edustus haluttiin saada aluevaltuustoihin. Pienissä, harvaan asutuissa kunnissa monet halusivat oman kunnan ehdokkaan valtuustoon turvaamaan oman alueen palvelut, käytännössä usein sen oman terveyskeskuksen pysymisen kunnassa, Borg arvioi.
Vaikka aluepoliittisin perustein keskusta sai aluevaaleissa selvästi gallupeja paremman tuloksen, emeritusprofessori Paloheimo kommentoi aluepolitiikasta tulleen myös keskustan vaikeus, kun vertaa muihin puolueisiin.
– Puolueet ikään kuin omistavat jotkin teemat. Kokoomus omistaa markkinoiden toimivuuden lisäämisen, vasemmistopuolueet julkisten hyvinvointipalvelujen ja sosiaalisten tulonsiirtojen politiikan, perussuomalaisilla on ”Suomi takaisin” -teema, RKP:lla ruotsinkielisten asema, kristillisillä konservatiivisen moraalin asia ja vihreillä ympäristöasiat.
– Entä keskusta? Keskusta omisti aiemmin aluepolitiikan. EU-jäsenyyden myötä vanha kansallinen aluepolitiikka on kuitenkin korvautunut EU-politiikalla, ja sitä omistusta ei ole keskustalla. Keskustan keskeisin teema on olennaisesti rapautunut. Osoituksena on kovat eduskuntavaalitappiot 2011 ja 2019, Paloheimo puntaroi.