Kyselytutkimus: Sairaanhoitajien ajasta kuluu yli tunti päivässä tietojärjestelmien kanssa taisteluun – "Vaarantaa potilasturvallisuuden jopa viikottain"
Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä.
Tulokset perustuvat toukokuussa tehtyyn haastattelututkimukseen, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kyselyn teetti digitaalinen teknologiayhtiö Reaktor Health, ja siinä kartoitettiin tietojärjestelmien vaikutusta sairaanhoitajien työn arkeen.
– Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat vastausten mukaan käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen kommentoi yrityksen tiedotteessa.
Kyselyn mukaan kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa, mutta eniten niistä raportoitiin Suomesta. Jo aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä ajankäytön, käytettävyyden ja toimivuuden ongelmia.
Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee kyselyn mukaan joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi.
– Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä, Reaktor Healthin Ruotsalainen kertaa.
Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin.
Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä.
Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle.
Jos tietoja koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä, hoitajat joutuvat tekemään paljon manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja esimerkiksi puhelimitse lääkäriltä.
Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu kyselyn vastausten mukaan nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua.
Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään.
Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen.
Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu.
– Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee kokemuksiaan.
Yli 80 prosenttia tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä.
– Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä ja tarpeitamme. Ne ovat liian monimutkaisia eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.
Hoitajien mielestä tietojärjestelmän suunnittelu pitäisi aina aloittaa loppukäyttäjästä, järjestelmien pitäisi välittää tietoa ammatillisten rajojen yli ja tietojen pitäisi siirtyä järjestelmästä toiseen automaattisesti.