Puhelin pysyy repussa koulupäivän aikana – isot kaupungit eivät jääneet odottamaan lakia kännykkäkiellosta
Kun koulut alkavat tällä viikolla, monessa paikassa oppilaat eivät enää saa käyttää koulupäivän aikana kännykkää. Ainakin osassa suurista kaupungeista on asetettu uusia kännykkäkieltoja kouluihin.
Hallitus on tuomassa eduskuntaan lakiesityksen koulujen kännykkäkiellosta, mutta lain yksityiskohtia ei ole vielä päätetty. Helsingissä peruskouluille annettiin jo viime syksynä ohjeistus koulun järjestyssääntöjen päivittämisestä.
– Suuressa osassa kouluja kännykkäkielto oli päivitetty järjestyssääntöihin jo keväällä, Helsingin kaupungin perusopetuksen johtaja Outi Salo sanoo STT:lle.
Myös Tampereella on valtaosassa kouluja siirrytty kännykkäkieltoon. Tampereen kaupungin perusopetuksen johtaja Kristiina Järvelä painottaa, ettei kiellon tarkoituksena ole rangaista nuoria. Hänestä nuorille pitää tarjota hyvät ulkoilumahdollisuudet ja virikkeet kännykän tilalle.
– Ajatus siinä on hyvä, että jätetään kännykkä sivuun ja annetaan luonnolle ja maailmalle mahdollisuus. Pihalle voi silti jäädä apaattisesti seisovia murjottavia teinejä, vaikka kännykkä otettaisiin pois. Pelkästään kieltämällä ei synny se paras lopputulos, Järvelä sanoo STT:lle.
Järvelän mukaan kouluilla on valtavat mahdollisuudet synnyttää tekemisen ja oivaltamisen kokemuksia, joista saattaa syntyä jopa harrastuksia.
– Se on koulun hyvä puoli, että sille kännykälle on hirveästi hienoja vaihtoehtoja.
Esimerkkinä muille Suomen peruskouluille on toiminut muun muassa Varsinais-Suomen Paimiossa sijaitseva Jokelan koulu, jossa kännykkäkielto on ollut kirjattuna koulun järjestyssääntöihin jo useamman vuoden ajan.
– Järjestyssäännöt on tehty yhdessä huoltajien kanssa ja niissä lukee, että koulupäivän ajan kännykät ovat repussa äänettömänä, sanoo Jokelan koulun rehtori Tarja Vuontela STT:lle.
Jokelan koulussa panostetaan oppilaiden suosimiin välituntiaktiviteetteihin. Kännykkä pysyy paremmin poissa mielestä, kun välitunnilla voi TikTokin selaamisen sijasta pelata vaikka jalkapalloa tai lautapelejä.
Sääntörikkomuksia nähdään Vuontelan mukaan todella vähän, ja ne on aina saatu ratkaistua pelkän keskustelun voimin.
– En muista että esimerkiksi viime lukuvuonna olisi minkään oppilasryhmän kanssa tullut vääntöä siitä. Yhteisöllinen toimintakulttuuri tukee käytäntöä, Vuontela sanoo.
Lapset ja nuoret lukevat vapaa-ajallaan entistä vähemmän ja käyttävät yhä enemmän digilaitteita, kerrotaan Opetushallituksen tiedotteessa.
Opetushallitus ohjeistaa kouluja puuttumaan puhelinten häiritsevään käyttöön, vedoten jokaisen oikeuteen saada oppimisrauha. Koulut saavat itse päättää kännykkäkiellon käytännön toteutuksesta, kuten saako esimerkiksi välitunnilla käyttää kännykkää.
– Suosittelemme, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla nykylainsäädännön mukaisesti jo nyt, kun odotamme uutta tarkennettua lainsäädäntöä valmistuvaksi, Opetushallituksen opetusneuvos Laura Francke sanoo tiedotteessa.
Francken mukaan monet koulut ovat jo löytäneet kännykkäkiellon toteuttamiseksi toimivia toimintamalleja. Tiedotteessa kuitenkin painotetaan, etteivät toimet lasten ja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi saisi rajoittua pelkästään kouluajalle.
– Meidän kaikkien aikuisten on tärkeä miettiä, millaista mallia annamme nuorille. Aika paljon yhteiskunnassa ollaan kännykkä kädessä ja unohdetaan vuorovaikutus ilman kännyköitä, Helsingin kaupungin perusopetuksen johtaja Outi Salo muistuttaa.