Pekka Sauri:

Suomen keskustan tulevaisuus

Blogi

Varoitus: rikon tässä kirjoittamatonta käyttäytymissääntöä, jonka mukaan ei ole kohteliasta mennä huseeraamaan toisen tontille. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole puoluepoliittinen, vaan pikemminkin aatehistoriallis-hyväntahtoinen.

Voisin kirjoittaa vastaavan tekstin jokaisesta puolueesta, mutta kun nyt tilaisuus tarjoutui, kirjoitanpa keskustasta. 

Faktat ovat tutut. Suomen Keskusta r.p.:n kannatus on lyhyessä ajassa miltei puolittunut. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueen tulos oli heikoin sitten vuoden 1917. Poliittiset vastustajat ovat toki riekkuneet auringonlaskun puolueesta jo vuosikymmenet, mutta sieltä se kepu on aina noussut. 

Nyt numerot ovat kuitenkin karummat kuin sataan vuoteen. Miksi?

Vastaus on näin sysivihreän spårastadilaisen näkökulmasta yksinkertainen. Keskustan aatteesta on mahdoton saada selvää.

Olen yrittänyt. Varta vasten kaivoin esiin Sotkamossa vuonna 2018 hyväksytyn periaateohjelman. Siinä kerrotaan seuraavaa:

“Keskustalaisuus ei ole haalea keskiarvo äärilaidoista. Se on omintakeinen voima, johon on liitettävissä sellaisia vahvuuksia ja painotuksia, mitä muilla ei ole. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon kestävä kumppanuus, vahva kansanvallan korostus, hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen, henkiset ja inhimilliset arvot materialismia vastaan sekä ihmisen sisäisen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen määritelmänä.”

Ainoa omintakeinen painotus tässä listassa on “hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen”, enkä ole ihan varma, kuinka omintakeinen sekään enää on.

Kaikista muista vahvuuksista kaikki puolueet ovat varmasti ainakin paperilla suloisen yhtä mieltä.

Oletankin, että keskustalaisuuteen liittyy jotakin julkilausumatonta, jäsenistöä hiljaisesti yhdistävää perinnettä.

Keskustalaisuuden ja sitä ennen maalaisliittolaisuuden alkuelämys on säilynyt sukupolvesta toiseen, ja aatteen sisältöä on muokattu kulloiseenkin maailmanaikaan sopivaksi.

2020-luvulla aatteellinen erottautuminen on kuitenkin yhä työläämpää. Tekniikan, elinkeinorakenteen ja sen myötä demografian kehitys on hapertanut ideologiat.

Erityisesti uudet viestintäalustat ovat mullistaneet ihmisten keskeisen vuorovaikutuksen ja tiedonmuodostuksen perin juurin. Puoluejärjestelmä vikisee liitoksissaan.

Jos olisin Suomen Keskusta, luottaisin ehdottomaan ykkösvahvuuteeni eli aluepolitiikkaan. Tästä on onneksi periaateohjelmassakin pykälä numero 81: 

“Aluepolitiikan uusi nousu perustuu maakuntiin. Ne ymmärtävät voimavaransa, keskittyvät vahvuuksiinsa sekä yhdistävät yksityisen, julkisen ja järjestöjen osaamisen asukkaidensa hyödyksi.”

Siinähän asia on konstailemattomasti avattuna. Uusi Maalaisliitto. Maakuntaliitto. Suomen Maaseudun Puolueenkin nimi taitaa olla taas vapaana.

Paljon lupaavampi tulevaisuudennäkymä kuin yrittää säilyttää nykyiset kaksi paikkaa Helsingin kaupunginvaltuuston 85 pulpetista, eikö?

Pekka Sauri Pekka Sauri on filosofian tohtori, psykologi ja vihreä poliitikko. Sauri on työskennellyt muun muassa työelämäprofessorina, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Yölinja-ohjelman juontajana.

Kommentit (4)

  • Lukija80

    Hyvä kolumni. Kepu on hylännyt maaseudun yrittäjät täysin ja luovuttanut päätösvallan vihervasemmistolle. Leppä ekana ulos ja Vehviläinen seuraavana – Itä-Suomen kurjistajat

  • Lukija13

    Kyllä Keskustapuolue on hyvä nimi. Pidä koko Suomi asuttuna on toinen hyvä asia. Kolmas on kotihoidon tuki.

    Peruuttaisin Sote/maakuntien hörhöttämisen ja keskittyisin kuntiin joita Suomessa on paljon. Kunnat osaavat hoitaa kaikkein edullisimmin Sote asiat. Ainoastaan hieman korjausta valtion apuihin. Niillä mentäisi pitkälle.

    Kunnathan on joka niemessä ja notkelmassa, eikä tarvitsisi hiostaa pienempiä kuntia palveluidensa heikentämiseen, jota Sote nyt on.

    Kuntayhtymämeininki on Soten esikartanoita ja mitä se on tehnyt? Ensinnäkin pienten ääni ei kuulu ollenkaan. Palveluja supistetaan ja karsitaan rankalla kädellä. Mitä Keskustalaisuutta sellainen on. Kuntayhtymän alueella pari suurinta kaupunkia maksattaa pienemmillä kunnilla suurelliset palvelunsa, jotka kaikenlisäksi on yhtiöitetty jokaikinen….niissä on melkoinen kallis organisaatio kaikessa. Tässä järjestelmässä mikään talous ei tule kestämään. Tanskassakin ollaan purkamassa moista yritelmää. Se on järjetön määrä peruspalveluja ja vähän erikoisempiakin, joita omasta kaupungistani on lähtenyt. Monista pienemmistä on viety koko terveyskeskus. Ihmiset joutuvat menemään erikoissairaanhoitoon joka maksaa huomattavasti enempi kuin perusperveyden ja sosiaalipuolen hoito. 15-vuotta tuhlattu rahaa koko oravanpyöritykseen, eikä valmista ole tullut.

    Meillä jää koko sote/maakuntamallin toteutuessa 8 % verotuloja käyttöön???? Millä luulette meidän pyörittävän niitä palveluja joita jäljelle vielä jää. Espoossa taitaa olla 4 %.

    Eräänlaista keskittämisen sosialismiahan tämä on kaikenkaikkiaan. Eihän sosialismi kuulu Keskustan periaatteisiin ainakaan näin laajana.

    Minulle on aiheuttanut ainakin stressiä koko sote/maakunta meininki. Eikö itsenäiset kunnat ole parasta keskustalaisuutta.

  • Lukija69

    Sauri kirjoittaa rankkaa asiaa. Ilman aluepolitiikkaa, Keskusta ei erotu eikä tule nousemaan kannatuskuopasta.

    Toinen asia, joka Keskustaa voisi profiloida, on suhtautuminen EU-liittovaltiokehitykseen. En tarkoita, että pitäisi Perussuomalaisten linjalle saakka mennä, mutta välimaastossa nykysuuntauksen ja Perussuomalaisten välillä on paljon tilaa.

  • Lukija69

    Lisään vielä sen verran, että Pekan blogin painoarvoa lisää se, että se on annettu ulkopuolisin silmin.

    Samalla henkilö itse on kovasti pätevöitynyt yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

    Itse asiassa aluepolitiikan painoarvon lisäämistä ovat ehdottaneet myös tohtorit Väyrynen ja Kääriäinen.

    Olisiko Keskustan nykyjohdon otettava vinkeistä vaarin? Mielestäni ehdottomasti. Ja Saurin perustelu, että väkisten pidetään kiinni Helsingin muutamasta valtuustopaikasta ja samalla laiminlyödään aluepolitiikka, on kyllä ristiriitaista kokonaismenestyksen kannalta.

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen