Isovanhemmilta viedään mahdollisuus hoitaa lasta kotihoidon tuella – Keskusta vaati hallitukselta selitystä kyselytunnilla
Eduskunnan kyselytunnilla väiteltiin hallituksen perhepolitiikasta, kun keskusta kritisoi voimakkaasti kotihoidon tukeen tulevia muutoksia.
Hallituksen ajaman niin sanotun Norjan mallin mukaan kotihoidon tukea maksetaan vain silloin, kun lapsen pääasiallinen hoitaja on vanhempi tai muu huoltaja. Tällä hetkellä tukea voidaan maksaa huoltajalle, vaikka lasta hoitaisi esimerkiksi isovanhempi.
Keskusta syytti hallitusta siitä, että se vie perheiltä valinnanvapauden.
– Te leikkaatte kotihoidon tukea niin, että isovanhempien käytettävissä oleva tuki poistuu perheiden valikoimasta. Tämä teidän leikkaus ei suinkaan ole leikkaus maahanmuuttajilta, vaan suora leikkaus suomalaiselta perheeltä, keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoi.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevan lain mukaan kotihoidon tuen saaminen edellyttää jatkossa myös sitä, että huoltaja on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16 vuotta täytettyään.
Keskustan Kemppi on jäsenenä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka sai mietinnön laista valmiiksi tänään torstaina.
Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) kertoi, että isovanhemmat voivat jatkossakin osallistua hoitoon, jos lapsen toinen vanhempi hoitaa lasta vähintään puolet ajasta.
– Isovanhempi voi todellakin jatkossakin osallistua lapsen hoitamiseen kotona. Emme missään nimessä ole muuttamassa tätä tosiasiaa, hän sanoi.
Partasen mukaan isovanhempi hoitaa lasta kotihoidon tuella tällä hetkellä noin tuhannessa perheessä vuosittain.
Opposition mukaan ministeri yritti siloitella lakimuutosta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, SDP:n Aki Lindén huomautti, että valiokunnan mietinnössä on nimenomaan sanottu, että lapsen pääasiallisena hoitajana ei voi olla isovanhempi.
– Pääasiallinen hoitaja, jolle kotihoidon tuki maksetaan, on jompikumpi vanhemmista, ja sitten siihen hoitoon voi osallistua isovanhempi. Totta kai on niin, että voi osallistua. Ei siellä nyt Kela käy koko ajan kotona katsomassa nurkan takana tätä tilannetta, kuka siellä on, Lindén sanoi.
– Mutta tässä tapahtuu selvä muutos. Tuhannen suomalaisen, sanotaan nyt suoraan, kantasuomalaisen kohdalla, tapahtuu merkittävä muutos.
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen muistutti ministeri Partasen sanoneen, etteivät nämä leikkaukset koske suomalaisia perheitä tai Suomen kansalaisia.
– Mutta kuitenkin tässä nyt leikataan merkittävästi nimenomaan isovanhempien mahdollisuudesta hoitaa lapsia, hän sanoi.
– Me pidämme keskustassa äärimmäisen tärkeänä sitä, että perhe ajatellaan laajasti. Myös isovanhemmat voivat halutessaan osallistua lastenlasten hoitoon ja tukea myös sitä haastavassa lapsiperhevaiheessa olevaa perhettä.
Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Markus Lohi katsoi, että kotihoidon tuessa on kysymys siitä, arvostetaanko lasten vanhempien kasvatustyötä kotona.
Kokoomus haluaa poistaa nykymuotoisen kotihoidon tuen kokonaan.
Lohi tulkitsi tätä kyselytunnilla niin, että ”järjestelmän pitää kasvattaa lapset, niin kuin entisissä itäblokin maissa”.
– Eikö se ole tärkeintä, että vanhemmat kantavat sitä kasvatusvastuuta ja yhteiskunta tukee siinä, eikä niin, että ollaan antamassa sellaisille vanhemmille, jotka haluavat kantaa vastuuta, keppiä vaan?
Ministeri Partanen sanoi lukevansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön kotihoidon tuen uudistuksesta, ja ”voidaan sitten jatkaa keskusteluja”.
– Minä haluan haastaa keskustaa hieman siinä asiassa, että kotihoidon tuki tällaisenaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ja myös muiden arvioiden mukaan ylläpitää yhtenä rakenteena myöskin lapsiperheköyhyyttä. Se, että tähän malliin puututtaisiin, myös vähentäisi lapsiperheköyhyyttä, hän sanoi.
– Mitä tulee sitten tähän itse koko järjestelmään, niin tämä Norjan kotihoidon tuen mallin uudistushan on tasa-arvo- ja työllisyysuudistus.
Partasen mukaan hallitus haluaa, että maahanmuuttajaäidit pääsevät palveluiden pariin, lähtevät opiskelemaan kieltä, pääsevät työllisyyspalveluiden pariin ja parempaan työmarkkina-asemaan.
– Samalla me myös haluamme, että lapset pääsevät hyvään suomalaiseen varhaiskasvatukseen, oppivat siellä kieltä ja tulevat osaksi meidän hyvää, hienoa yhteiskuntaa.