Jyri Häkämies on oikeassa

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti äskettäin, että EU:n tulisi tehdä myönnytyksiä työvoiman liikkuvuuden suhteen, jotta Britannia voisi pysyä sisämarkkinoilla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tyrmäsi Häkämiehen ajatukset tuoreeltaan.

EU:ssa vannotaan nyt yleisesti, ettei sisämarkkinoille ole pääsyä, ellei hyväksy täysin vapaata työvoiman liikkuvuutta.

Kärjessä ovat niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tshekinmaa ja Slovakia), jotka vaativat kansalaisilleen täysin vapaata liikkuvuutta. Itse ne eivät suostu kantamaan mitään vastuuta maahanmuuttajista.

Kukaan ei vielä tiedä, toteutuuko Britannian EU-ero vai ei. Työvoiman liikkuvuus on avainkysymys molemmissa vaihtoehdoissa.

Molemmille osapuolille on välttämätöntä, että Britannia säilyy osana EU:n sisämarkkinoita. Jos tämä halutaan toteuttaa pitämällä Britannia edelleen unionin jäsenenä, sen on voitava puuttua työvoiman liikkuvuuteen.

Jos EU-ero toteutuu, briteille tulee antaa pääsy sisämarkkinoille. Tämä ei ole mahdollista, jos sen ehdoksi asetetaan työvoiman täydellinen liikkuvuus.

Työvoiman vapaa liikkuvuus aiheuttaa vaikeuksia muillekin jäsenmaille kuin Britannialle. Suomessa ulkomaista työvoimaa on runsaasti ja ongelmat tämän mukaiset.

Ulkomaiset yritykset tuovat mielellään työvoiman ulkomailta ja nimenomaan maista, joissa työvoimakustannukset ovat alhaiset.

Kerrotaan, että yrityksillä on usein kahdet sopimukset työntekijöidensä kanssa. Yhdet ovat Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaiset, ja ne esitetään tarvittaessa viranomaisille. Toiset sisältävät todelliset työehdot.

Tällainen menettely vääristää kilpailua, luo maahan harmaat työmarkkinat, polkee palkkatasoa ja synnyttää työttömyyttä.

Luulisi ammattiyhdistysliikkeen tukevan Häkämiehen ehdotusta. Hiljaista on kuitenkin ollut.

Ensisijainen ratkaisu olisi se, että EU:ssa yleisesti luovuttaisiin työvoiman täysin vapaasta liikkuvuudesta. Toinen mahdollisuus olisi, että kaikille jäsenmaille annettaisiin vapaus kansalliseen poikkeamiseen yhteisistä säännöistä.

Jos työvoiman liikkuvuuden suhteen haettaisiin uusia ratkaisuja, samaan voitaisiin pyrkiä myös muilla aloilla.

Suomelle olisi erityisen tärkeää, että maatalous- ja aluepolitiikassa siirryttäisiin kansallistamisen suuntaan, kuten muun muassa Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen ovat esittäneet.