Ensimmäisen maailmansodan opetukset eivät saa unohtua

Ylihuomenna tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä Saksan tappioon. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan sanelema aselepo astui voimaan 11. marraskuuta 1918 klo 11.

Sodan opetukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Ensimmäinen opetus on, että sodan voittaminen ei johtanut rauhan voittamiseen. Ympärysvallat sanelivat Saksalle niin ankarat rauhanehdot, että niitä oli mahdoton täyttää.

Keisarikunnan romahduksen jälkeen luotu hauras demokratia ei kestänyt. Weimarin tasavalta päättyi Adolf Hitlerin natsipuolueen valtaannousuun 1933. Näin toisen maailmansodan siemenet kylvettiin jo ensimmäisen maailmansodan epäonnistuneessa rauhanteossa.

Suomelle maailmansota avasi tien valtiolliseen itsenäisyyteen joulukuussa 1917. Vain muutama viikko myöhemmin puhkesi verinen sisällissota.

Saksa sekaantui sisällissotaamme tukemalla laillisen hallituksen joukkoja. Apu ei ollut suinkaan pyyteetöntä sen enempää kuin Venäjän bolsevikkien tuki punaisille.

Valkoisen Suomen voittajien rintama repesi heti sisällissodan päättymisen jälkeen kiistaan hallitusmuodosta.

Monarkian kannattajat halusivat sitoa maan kohtalon lujasti Saksaan ja valitsivat tässä tarkoituksessa lokakuussa 1918 jopa saksalaisen prinssin Karl Friedrichin Suomen kuninkaaksi tynkäeduskunnassa.

Myös Santeri Alkion johtama maalaisliitto ja muut tasavallan kannattajat halusivat vaalia suhteita Saksaan. Alkio varoitti kuitenkin sitomasta maan kohtaloa saksalaiseen kuninkaaseen.

Maailmansodan asetelmat näkyivät myös hallitusmuotokiistassa. Monarkistit esittivät perättömiä syytöksiä, että tasavaltalaiset kampanjoivat ympärysvaltojen rahoilla.

Tasavaltalaisten jyrkkä vastarinta sai kuningasehdokkaan lykkäämään tuloaan Suomeen. Lopullisesti hän perui tulonsa vasta maailmansodan aselevon solmimisen jälkeen.

Juuri näinä päivinä sata vuotta sitten J. K. Paasikiven johtama monarkistinen senaatti ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvud alkoivat vihdoin etsiä sopua tasavaltalaisten kanssa.

Eduskuntaryhmien neuvotteluissa sovittiin ympärysvaltojen silmissä ryvettymättömän kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi, uusien eduskuntavaalien järjestämisestä ja hallitusmuotokiistan siirtämisestä uuden eduskunnan ratkaistavaksi.

Maaliskuussa 1919 valittu uusi eduskunta hyväksyi kesäkuussa tasavaltalaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuussa 1919.

Ulkopolitiikan lukutaito pysyy myös EU-Suomessa yhtenä kansakunnan johtajien tärkeimmistä pätevyysvaatimuksista.

Maailmansodan käänteet vaikuttivat näin ratkaisevasti sekä Suomen itsenäistymiseen että hallitusmuotokiistan ratkaisuun. Maailmanpolitiikan tapahtumat ovat myöhemminkin vaikuttaneet Suomen kohtaloihin ja vaikuttavat tulevaisuudessakin.

Ulkopolitiikan lukutaito pysyy myös EU-Suomessa yhtenä kansakunnan johtajien tärkeimmistä pätevyysvaatimuksista.