Pää­kir­joi­tus Jos Hel­sin­gis­tä saa kuu­del­la sa­dal­la eu­rol­la vuok­ra­tuk­si 18 ne­li­ön yk­si­ön ja Ka­la­jo­el­ta kym­me­nen ker­taa suu­rem­man uu­deh­kon oma­ko­ti­ta­lon, yhä use­am­pi poh­tii, mi­ten voi­si jär­jes­tää elä­män­sä toi­sin (Yle uu­ti­set 29.8).

Sa­mat tun­teet ovat pe­lis­sä, kun suu­res­ta kau­pun­gis­ta voi os­taa yk­si­ön sa­mal­la ra­hal­la kuin kel­po oma­ko­ti­ta­lon sa­dan ki­lo­met­rin pääs­tä.

Eri­tyi­ses­ti maal­la voi asua ylel­li­sen väl­jäs­ti sa­moil­la eu­roil­la, mit­kä ku­lu­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vaa­ti­mat­to­maan asun­toon.

Asi­an täy­tyy jo pe­lot­taa päät­tä­jiä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja muis­sa suu­ris­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa.

En­tä, jos ih­mi­set kyl­läs­ty­vät to­sis­saan ah­tau­teen ja kal­leu­teen, kun muu­al­la maas­sa asu­mi­sen taso on sa­mal­la ra­hal­la ko­ko­naan toi­nen? Fak­ta kun näyt­tää ole­van, et­tä asu­mi­nen ei hal­pe­ne, vaik­ka kuin­ka lu­va­taan.

Maa­kun­nis­sa nä­ky­mä voi he­rät­tää uut­ta op­ti­mis­mia.

Aja­tus­ta on py­rit­ty sy­sää­mään syr­jään väit­tä­mäl­lä, et­tä työ­tä on vain kas­vu­kes­kuk­sis­sa.

Tot­ta on­kin, et­tä kes­kit­ty­mi­nen luo työ­paik­ko­ja. Ra­ken­ne­taan li­sää, ja tar­vi­taan pal­ve­lu­ja li­sää.

Vii­me vaa­li­kau­si osoit­ti kui­ten­kin, kuin­ka myös maa­kun­tiin voi syn­tyä uut­ta työ­tä jopa kym­me­nin tu­han­sin pa­ris­sa vuo­des­sa. Etä­työn mah­dol­li­suuk­si­a­kaan ei ole var­mas­ti hyö­dyn­net­ty tar­peek­si. Tä­män on huo­man­nut hal­li­tus­kin. Ja mikä pa­ras­ta, maa­kun­tiin syn­ty­nyt työ täh­tää usein vien­tiin ja on si­ten kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta pa­ras­ta työ­tä.

Entä, jos ihmiset kyllästyvät tosissaan suurten keskusten asumisen ahtauteen ja kalleuteen, kun muualla maassa asumisen taso on samalla rahalla kokonaan toinen?

Toi­nen ar­gu­ment­ti on ol­lut mai­nos­taa suur­ten kau­pun­kien pal­ve­lu­ja ja viih­de­tar­jon­taa.

Tämä on tie­ten­kin hyvä pe­rus­te­lu. Jo­kai­nen kan­sa­lai­nen päät­tää kui­ten­kin it­se, mit­kä pal­ve­lut ja va­paa-ajan mah­dol­li­suu­det ovat hä­nel­le tär­kei­tä. Maa­kun­nis­sa ja var­sin­kin maal­la on tar­jol­la myös pal­jon sel­lais­ta, mitä suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ei voi har­ras­taa.

Sa­no­taan myös, et­tä kau­pun­gis­tu­mi­nen on glo­baa­li tren­di ei­kä sitä voi vas­tus­taa. Sik­si on pa­rem­pi tyy­tyä 15,5 ne­li­ön yk­si­öön kuin haa­veil­la mo­nis­ta ma­kuu­huo­neis­ta, puu­tar­hois­ta tai ti­laa vie­vis­tä har­ras­tuk­sis­ta.

Mut­ta so­pii kat­soa, kuin­ka kau­an tämä gryn­de­rei­tä miel­lyt­tä­vä po­li­tiik­ka in­nos­taa kan­sa­lai­sia.

Oma lu­kun­sa on, et­tä suur­ten kau­pun­kien kal­lis asu­mi­nen vie yhä ene­ne­väs­sä mää­rin asu­mis­tu­kea, nyt yh­teen­sä jo yli kak­si mil­jar­dia.

”Kela tuki asu­mis­ta kym­me­nen vuot­ta sit­ten yli mil­jar­dil­la eu­rol­la vuo­sit­tain, nyt sum­ma on jo yli tup­laan­tu­nut. Vaik­ka ra­ha­nar­von muu­tos­kin otet­tai­siin lu­kuun, asu­mis­tu­kiin meni vuon­na 2018 yh­teen­sä 81 pro­sent­tia enem­män ra­haa kuin vuon­na 2008.” (Il­ta-Sa­no­mat 30.8.)

Pait­si et­tä ko­ko­nais­sum­ma on val­ta­va, mo­nes­sa kun­nas­sa yli vii­den­nes kai­kis­ta ruo­ka­kun­nis­ta saa asu­mis­tu­kea.

Lis­tan kär­jes­sä on Jy­väs­ky­lä (23 %), ja myös Jo­en­suus­sa, Tam­pe­reel­la ja Tu­rus­sa osuus on yli 20 pro­sen­tin. Hel­sin­ki­läi­sis­tä ruo­ka­kun­nis­ta 18,3 % on täs­sä sar­jas­sa.

Opis­ke­li­jat se­lit­tä­vät kor­keis­ta osuuk­sis­ta osan, mut­ta sil­ti tu­lon­siir­to on mel­koi­nen, sil­lä suu­res­sa osas­sa kun­nis­ta asu­mis­tu­keen oi­keu­tet­tu­ja on vain al­le vii­si pro­sent­tia.

Ki­pui­lu ah­taan ja kal­liin asu­mi­sen kans­sa voi tuo­da­kin maa­kun­nil­le uu­sia valt­ti­kort­te­ja. Kan­sa­lais­ten on voi­ta­va asua, mis­sä ha­lu­a­vat, mut­ta myös maa­kun­nil­la ja kun­nil­la on oi­keus kil­pail­la heis­tä – ei­kä vain kas­vu­kes­kuk­sil­la.