Näkökulma: Isis-naiset lapsineen herättivät poliitikot koronakoomasta, mutta ihmiskohtaloita ei ratkaista huutoäänestyksellä
Syyrian al-Holin leiriltä saapui sunnuntaina Suomeen kolme perhettä, kaikkiaan kolme naista ja yhdeksän lasta.
Koronakriisin keskelläkin puolen vuoden takainen kiista suomalaisista Isis-perheistä roihahti uusiin liekkeihin.
Perussuomalaiset tietysti pillastuivat terroristijärjestöön kytköksissä olleiden naisten ja näiden lasten maahantulosta ja siitä, mikä Suomen osuus asiassa oli.
Eivätkä kaikki keskustalaisetkaan pomppineet riemusta.
Keskustan kansanedustajat Mikko Kärnä ja Mikko Savola vaativat tuoreeltaan, että al-Holin leiriltä karanneet suomalaisäidit pidätetään välittömästi ja lapset otetaan huostaan.
Poliitikkojen kannanotto oli varmaankin vastaus siihen turvallisuushuoleen, jonka Isis-perheet synnyttävät suomalaisissa.
Oikeusvaltiossa näitä asioita ei kuitenkaan ratkaista huutoäänestyksellä, ja se kannattaisi poliitikkojenkin tunnekuohun keskellä muistaa.
Näiden naisten ja heidän lastensa – jotka ovat alle 10-vuotiaita – asioista päättävät nyt vain ja ainoastaan viranomaiset. Suojelupoliisi tekee heistä yksilölliset arviot ja lastensuojelun ammattilaiset päättävät lasten tilanteen.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen joutui jo huomauttamaan, että kukaan ei varmasti halua järjestelmää, jossa vanhempien ideologia, uskonnollinen vakaumus tai julkinen tahto toimivat huostaanoton perusteena. Sen tarve arvioidaan yksilöllisesti kehityksen vaarantumisen, avohuollon tuen riittävyyden ja lapsen edun perusteella.
Joulukuussahan hallitus jo päätti, että suomalaislapset halutaan al-Holin leirin hengenvaarallisista oloista Suomeen niin pian kuin mahdollista.
Aikuisten auttamiseen ei hallituksen mukaan ole velvoitetta, mutta linjaus piti sisällään sen, että äitejäkin saattaa tulla Suomeen lasten mukana.
Ratkaisevaa kun on lasten etu, eikä lapsia voinut erottaa äideistään Syyrian maaperällä. Hallitus myös korosti, että se ei tee poliittista harkintaa yksilöistä, vaan Suomi toimii lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Nämä linjaukset on hyvä palauttaa jälleen mieliin.
Joulukuussa Suomeen tuli jo kaksi orpolasta, mutta sen jälkeen al-Holin lasten tilanne ei ole edennyt. Sen jumiutti koronavirustilanne sekä leiriä vartioivan kurdihallinnon toive siitä, että Isisin jäsenet asetettaisiin oikeuteen jo kurdialueella.
Suomeen nyt saapuneet naiset ja lapset pääsivät jotenkin pakenemaan leiriltä ja kulkemaan erittäin vaarallisen matkan sota-alueen läpi.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomi auttoi heitä vasta Turkin ja Syyrian rajalla ja vaiheissa sen jälkeen.
Al-holin leirillä viruu vielä parikymmentä suomalaislasta ja alle 10 naista.
Hyvänäkin uutisena voi pitää sitä, että yhdeksän pientä suomalaislasta saatiin nyt pelastettua. He eivät ole valinneet elämää terroristijärjestön riveissä, ja heidän uusi mahdollisuutensa elämään Suomessa on terrorismin ehkäisyä sekin.
Isis-perheet toivat oppositiolle mahdollisuuden tehdä taas politiikkaa, siitä kun on ollut koronakriisin aikana pulaa.
Perussuomalaisten johtaja Jussi Halla-aho ei suostu nyt uskomaan Haaviston selitystä siitä, ettei Suomi auttanut naisia ja lapsia pois leiriltä.
Koronakriisi olikin tuonut politiikkaan mukavan suvantovaiheen. Joulukuussa keskustelu kävi niin kovilla kierroksilla, että heikompaa hirvitti.
Eduskunnan istunnossa SDP:n Erkki Tuomioja sanoi pitävänsä kielenkäyttöä, jolla poliitikot ovat al-Holin leirin suomalaisista puhuneet, suorastaan vaarallisena.
Hänen mukaansa poliittinen kielenkäyttö oli ollut edellisen kerran yhtä väkivaltaista ja epäluuloja lietsovaa yli sata vuotta sitten sisällissodan alla.
Nyt Suomeen on saapunut 12 ihmistä al-Holin leiriltä, eikä oikeutta voi tässäkään tilanteessa ottaa omiin käsiin.
Niin kuin keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen osuvasti Helsingin Sanomissa totesi: Suomi on oikeusvaltio, ja niiden sääntöjen mukaan mennään.
