Kuningatar Elisabet oli ikoninen hahmo koko maailmalle
”Vakuutan, että aion omistaa koko elämäni – olkoon se sitten pitkä tai lyhyt – teidän kaikkien ja koko yhteisen imperiumimme palvelemiseksi”.
Näin sanoi nuori ja kirkas, mutta ehkä hieman jännityksen värisyttämä ääni radiopuheessa vuonna 1947. Puhuja oli 21-vuotias prinsessa Elisabet. Hänen vakuuttavat sanansa kuultiin eri puolilla maailmaa.
Ja lupauksensa mukaan hän todella eli. Torstaina kuollut kuningatar Elisabet palveli maataan ja valtakuntaansa uskollisesti aina kuolinvuoteelleen saakka. Vielä tiistaina hän otti vastaan Britannian uudeksi pääministeriksi valitun Liz Trussin, kuten tapoihin kuuluu.
Uskollisuus ja velvollisuudentunto ovat asioita, joista kuningatar Elisabet tullaan muistamaan. Hän jää historiaan Britannian pitkäikäisimpänä hallitsijana.
Kuningatar Elisabetin kuolema on yhden aikakauden loppu.
Tai pikemminkin voisi sanoa, että kuningattaren yli 70 vuoden mittaiseen hallitsijan uraan mahtuu sisään monia aikakausia, hän itse yhdisti kaikkia niitä.
Elisabet edusti pitkällä urallaan ennen kaikkea jatkuvuutta.
Pääministerit ja hallitukset vaihtuivat, poliittiset kuohut tulivat ja menivät, mutta yksi asia kaikkien niiden yli säilyi. Buckinghamin palatsia hallitsi yksi ja sama henkilö.
Elisabetista ei alun perin pitänyt tulla hallitsijaa, mutta kaikki muuttui vuonna 1936, kun hänen setänsä kuningas Edvard VIII luopui kruunusta. Kuninkaaksi kruunattiin Elisabetin isä Yrjö VI.
Elisabetista tuli kuningatar vuonna 1952, kun hänen isänsä menehtyi. Vain 25-vuotias Elisabet sai kannettavakseen raskaan taakan.
Elisabet näki valtakautensa aikana Euroopan jakautumisen Berliinin muurin myötä itään ja länteen. Hän myös näki muurin murtumisen ja Euroopan yhdentymisen, hän näki brexitin, Lontoon olympialaiset… On mahdotonta edes luetella, mitä kaikkea mullistavaa hänen hallitsijakaudelleen osui, niin pitkä hänen uransa on.
Britanniaa on sinä aikana ehtinyt johtaa 15 pääministeriä Winston Churchillista Boris Johnsoniin, Margaret Thatcherista Liz Trussiin. Suomen presidentteinäkin ovat sinä aikana ehtineet olla J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.
Oman uskollisuutensa ja vastuuntuntonsa ohella Elisabet joutui seuraamaan, kuinka jälkipolvi ei aina elänyt samojen ihanteiden mukaan.
Kuninkaallinen hovi joutui kriisien keskelle ennen kaikkea Elisabetin lasten avioliittojen myrskyjen vuoksi.
Kruununperijä prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan rumaa avioerotaistelua käytiin lehtien palstoilla. Skandaalimaiset ero-otsikot nostatti myös prinssi Andrewin ja Sarah Fergusonin avioliiton päättyminen. Eroon johti myös prinsessa Annen avioliitto.
Viime vuosina otsikoissa ovat olleet prinssi Andrewin seksuaalirikossyytteet sekä prinssi Harryn ja hänen puolisonsa Meghanin irtautuminen brittihovista.
Mitä mahtoi kaiken niiden keskellä ajatella ikääntynyt kuningatar, jolle palvelumieli brittiyhteisöä kohtaan on ollut kaiken lähtökohta?
Prinsessa Dianan kuolema auto-onnettomuudessa vuonna 1997 oli suistaa kuningatar Elisabetin itsensä suosion jyrkkään alamäkeen.
Protokollasta kiinni pitänyt kuningatar sai osakseen rankkaa arvostelua surun murtamalta kansalta ja brittilehdistöltä.
Lopulta kylmyydestä syytetty kuningatar piti Dianalle lämpimän muistopuheen ja kumarsi prinsessan arkulle, vaikka kuningatar ei yleensä kumarra ketään. Se liennytti pahimman terän arvosteluilta.
Uransa viimeisinä vuosikymmeninä Elisabet nautti korkeista suosiolukemista. Hänen elämäntyötään arvostettiin, hänet nähtiin symbolina jatkuvuudelle kaikkien muutosten ja mullistusten keskellä. Eikä se tunne jäänyt vain Britanniaan tai kansanyhteisön maihin. Kuningatar Elisabet oli ikoninen hahmo koko maailmalle.
Hänen poismenonsa jättää ison aukon, jolle ei ole paikkaajaa aivan heti tiedossa.
