Voisiko Naton alaesikunta sijoittua Keuruun Haapamäelle?
Suomenmaassakin on virinnyt keskustelua tulevan Naton esikunnan sijainnista maassamme. Julkisuudessa ovat nousseet esille sekä Jyväskylän Tikkakoski että Mikkeli, ja tässä lehdessä Pori. Näillä kaikilla ovat omat vahvuutensa.
Minä olen olen paikallisessa lehdessä tuonut rohkeasti esille Keuruun, mikä on aiemmin ollut myös varuskunnan sijoituspaikkakunta elokuusta 1967 vuoden 2014 loppuun.
Keuruulla on ollut pioneeri- ja viestiaselajien koulutusta ja myös varuskunnan viimeisinä vuoisina suojelualan koulutusta. Joukko-osastojen nimet ovat vaihdelleet, joista tuon esille nimet Keski-Suomen pioneeripataljoona, Keski-Suomen viestipataljoona, Keski-Suomen rykmentti ja Pioneerirykmentti.
Lisäksi eri vuosina ovat sekä kolmas, neljäs ja viides erillinen viestikomppania kuuluneet varsukuntaan ennen Keski-Suomen viestipataljoonan muodostamista. Myös Suojelukoulu on toiminut Keuruulla osana Pioneerirykmenttiä.
Keuruun varuskunnalla ovat mielestäni liian lyhyeksi jääneeksi jääneellä toiminta-ajallaan uljaat perinteet.
Melko uudet kasarmi- ja esikunta sekä muut tilat odottavat uusia käyttötarkoituksiaan. Näitä niin valtiovallan kuin maakuntaliiton ja eri poliitikkojen toimesta runsaasti ja ihan kilpaakin luvattiin varuskunnan sulkeutuessa. Mikään näistä ei ole koskaan toteutunut.
Siksi halusin synnyttää keskustelua annetuista monista eri lupauksista ja nostin esille Naton alaesikunnan. Keskustelua syntyi varsin vähän ja pelättiin silloin Keuruun joutuvan vaaroille alttiiksi. Kieltämättä asialla on tämäkin puolensa ja sekin on otettava huomioon.
Valtionrautateiden työpaikat vähenivät rajusti Keuruun kaupungin Haapamäen risteysasemataajamassa oikoratojen valmistumisten vuoksi 1970-luvulla.
Pudotus alkoi lähes tuhannesta ja rautatien väki on lähellä nollaa Keuruun kaupungissa. Kaikki poliitikot ja eri vaikuttajat antoivat kilpaa lupauksia korvaavista toimista, mutta nuo sanat eivät tuottaneet ainuttakaan työpaikkaa Keuruulle.
Ne työpaikat, mitä on eri aikoina Haapamäelle muodostunut, ovat yksityisten yrittäjien esimerkillistä ja upeaa ansiota, mutta poliittisten lupausten tuottamat ovat nollassa.
Olisiko nyt aika avoimesti selvittää myös Keuruun Haapamäen risteysasemataajaman lähialueilta sopivia kohteita joko uudelle esikunnalle tai muille puolustussektorin toiminnoille? Haapamäen risteysasemataajaman länsipuolella Poriin menevän radan varresta voisi löytyä vapaita ja harkitsemisenarvoisia paikkoja uusille toiminnoille nykyisen Keuruun kaupungin alueilta radan ja valtatie 23 vaikutuspiiristä.
Nyt vain tulee pikaisesti kunnostaa käyttöön Haapamäki–Parkano–Pori-rata kaikilta osuuksiltaan, jotta logistiikka voisi toimia tulevissa tarpeissa ajan haasteiden mukaan lännestä itään ja idästä länteen.
Itärajan ollessa kiinni ja Saimaan kanavan kansainvälisen liikenteen puuttuessa itäisen Suomen maakunnista Haapamäen risteysaseman kautta Poriin ja Vaasaan suuntautuvat radat voisivat olla yksi ja nopea ratkaisu logistisiin ongelmiin.
Maailmansotien välissä oli Haapamäen sotilaspiiri. Sen esikunta oli Haapamäen risteysasemataajamassa, mistä ovat radat Tampereelle, Jyväskylään, Seinäjoelle ja nyt kunnostusta tarvitseva rata Poriin. Haapamäen sotilaspiirin varikko oli Keuruun kirkonkylässä ja varuskunta Kankaanpää Niinisalossa. Poikittaisrata ja nykyinen kantatien 58 linjaus määrittivät Haapamäen sotilaspiirin aluetta koillisesta Satakunnasta Pirkanmaan pohjoisosien Keski-Suomen länsiosien kautta Keski-Pohjanmaan porteille.
Mielenkiintoinen alue kaipaisi monien maakuntien reuna-alueilla nytkin piristysruisketta. Voisiko nyt muuttuneissa geopoliittisissa tilanteissa ajatella samansuuntaisesti?
Haapamäen risteysasemataajaman ja koko Keuruun kokemat menetykset voisi nyt osin kompensoida esille nostamillani turvallisuuteemme liittyvillä toimilla, joilla olisi merkitystä laajemmaltikin kokonaisturvallisuutemme kannalta.
Lauri Oinonen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/