Väärät profetiat ovat tuhonneet monelta ansainnan
CD-myynti kääntyi kasvuun Amerikassa, ja myös Levykauppa Äx myi kaikkien aikojen ennätyksensä.
En usko CD:n paluuseen, mutta tarjonnan palauttaminen CD-kansalle ei vaadi utopioita.
Levyjen hintajousto on ollut tabu, vaikka suoratoisto tarjoaa enää sentin osia. Silti se on levy-yhtiöille tuottavampaa, koska striimaus ei tarvitse tehtaita ja kauppaa.
Oma lukunsa on myytävän musiikin sisällön kuluttajalähtöisyys.
Epämieluista musiikkia ei panna soittimeen, vaikka siitä saisi korvauksen.
Kaupalta on hävinnyt CD-levyjen myötä satojen miljoonien käyttötavaramyynti.
Tosin ketjut itse valikoivat tarjonnassaan levyteollisuuden tukeman monopolirakenteen. Jakeluyhtiöt vaihtuivat taajaan ja tappiot nieltiin hiljaisuudessa.
Poikkeuksen tekivät Anttila ja nyt Äx, joista tuli levykaupan ykkösiä.
C-kasetti, CD ja Spotify ovat aikansa huippukeksintöjä, mutta vain C-kasetti moninkertaisti markkinat, koska kilpailu oli vapaata.
Rahavalta ja monopolirakenteet eivät sovi näin pienelle kielialueelle, etenkin jos puuttuu tahto palvella koko väestöä.
Sitä ei pidä odottaa niiltä yrityksiltä, joiden työtä on maksimoida Suomesta saatavat rahat minimipanostuksin.
Yksi keinoista on pyrkiä estämään erilainen ajattelu ja laskentapohja valeuutisilla.
Kaikki eivät striimaa, sillä jos digimyyntimme muutetaan kk-maksuiksi, niin alle puoli miljoonaa kuluttajaa on valinnut sen vaihtoehdon osaksi kulutustaan.
Valtaväestöstä on tullut kulutuksen pudokkaita, koska he eivät osaa/halua käyttää suoratoistoa. He eivät vaadi musiikkia, kuten nuoret, vaan passivoituvat ostajina.
Suoratoisto ei palauta uuden musiikkituotannon kuluja.
Se tuottaa vain niille, joilla on vahvat katalogit jo kuoletettuja tuotantoinvestointeja. On mahdollista, että levyjätit harkitsevat jo uustuotannon minimoimista ja keskittämistä Ruotsiin.
Suositan kulttuuri-, työ- ja elinkeinoviranomaisillemme SWOT-analyysin tekemistä. Uhka kohdistuu kaikkiin koteihin ja koko tapahtumateollisuuteen.
Tarvitsemme kipeästi rahoitusedellytykset laajemman kotimaisen tarjonnan luomiseksi.
Kansainvälisillä levy-yhtiöillä on suuri arvo toimialan kehittäjänä, mutta Suomelle niillä ei ole ollut tarjota kuin jatkuvaa alamäkeä.
Olisiko mitenkään kuviteltavissa, että me hoitaisimme omat tarpeemme täällä itse, emmekä tukisi enää verovaroin kulttuurimme itsemurhaa?
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja
Poptori Oy