Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet kaikille suomalaisille
Laajakaistarakentamisen tukea koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2021. Rakentamista koskeva tarkentava asetus on ollut lausuntokierroksella ja sitä hiotaan lopulliseen muotoonsa.
Lakiin on kirjattu kuntia varten kolme maksuluokkaa, joista korkeimmassa kunnat osallistuisivat laajakaistahankkeiden kustannuksiin maksamalla 33 prosenttia. Osa kunnista voisi osallistua hankkeeseen maksamalla 8 tai 22 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeeseen osallistuminen muuten aiheuttaisi kunnalle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen.
Asetuksessa määritellään, mihin maksuluokkaan kunnat kuuluvat.
Keskustan mielestä kaikkien kuntien pitäisi olla alimmassa 8 prosentin maksuluokassa, jotta alueellisen tasa-arvon ja elinvoiman kannalta tärkeälle laajakaistarakentamiselle ei tulisi kuntataloudesta johtuvia pullonkauloja.
Toinen asetuksessa muutosta vaativa asia on tietoliikenneyhteyksien nopeudet.
Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaan eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tulee olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.
Nyt asetusluonnoksessa nopean laajakaistayhteyden esitetään vähimmäisnopeudeksi saapuvassa liikenteessä 100 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s.
Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden olisi esityksen mukaan oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s.
Asetuksesta annetut lausunnot on huomioitava ja keskustan mielestä saapuvan nopeuden pitääkin olla vähintään 100 Mbit/s ja lähtevän nopeuden samoin vähintään 100 Mbit/s kaikissa olosuhteissa.
Yhteydet eivät nykyään toimi monin paikoin ollenkaan niin kuin niiden pitäisi eli ne pätkivät ja ovat huomattavan hitaita. Näin on erityisesti taajamien ulkopuolella ja itärajan pinnassa.
On selvää, että jatkuvasti kehittyvät ihmisten tarpeet vaativat nopeita yhteyksiä eikä tavoitetason pidä olla liian matala jo lähtökohtaisesti. Yhteydet tehdään joko valokuidun tai mobiiliyhteyden kautta mutta niiden pitää olla tasapuolisen nopeita kaikille suomalaisille.
Nopeita yhteyksiä rakennettaessa kannattaa käyttää EUn elvytysrahaa. Tulossa olevassa Kestävän kasvun ohjelmassa toimivat ja nopeat laajakaistayhteydet ovat mitä parhain tulevaisuusinvestointi.
Keskustan tavoitteena on, että valokuitu rakennetaan jokaiseen maatalousyritykseen, myös etätyö tarvitsee toimivat yhteydet. Tarvitaan myös parannuksia tukiasemaverkostoon, jotta nopeat yhteydet toimivat junissa kaikkialla Suomessa.
Yhteydet tehdään tulevaisuutta, ei vain nykyhetkeä varten.
Ari Torniainen
kansanedustaja (kesk.)
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja
