Kouluyhteisöihin lisää ammattilaisia ehkäisemään nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia
Osa tämän päivän nuorista elää vailla turvallisia aikuisia, ystäviä ja harrastuksia. Lähellä ei ole luotettavaa ihmistä, jolle voisi kertoa asioistaan ja saada huolenpitoa ja ohjausta arjen asioihin.
Nykytilanne valitettavasti vain lisää puutteita, vaikka se ei olekaan kenenkään syy. Nuorilla on paljon masennusta, ahdistuneisuutta ja itsetuhoisuutta. Nämä eivät ole nuorten omaa syytä.
Suorituskeskeisessä ja yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa on tekijöitä, jotka eivät tue nuorten suotuisaa kehitystä. Nuori voi elää perheessä, jossa on hyvin vakavia sosiaalisia ongelmia.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat perheissä ovat kasvattaneet nuorten huostaanottoja vuosi vuodelta. Ei riitä, että nämä asiat vain todetaan – niiden korjaamiseksi tarvitaan myös toimia.
Erityisen huolestuttavaksi nykyisen tilanteen tekee se, että mielenterveydenhäiriöitä on jopa joka neljännellä nuorella. Jonot erikoissairaanhoitoon ovat pitkät, ja jatkuvasti kasvavaan hoidon tarpeeseen ei pystytä vastaamaan.
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä hoidon että kuntoutuksen puolella ovat riittämättömät. Myös apua rahapeliongelmiin ja velkaneuvontaan on vaikea saada.
Sekä inhimillisen kärsimyksen että yhteiskunnan talouden kannalta nuorten syrjäytyminen elämästä, koulusta ja työstä on erittäin vakava asia.
Tärkeä kysymys on se, miten ennaltaehkäisemme nuorten mielenterveysongelmia? Ja miten edistämme ajoissa nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia? Samalla ehkäisemme nuorten riippuvuusongelmia ja lastensuojelun raskaita toimenpiteitä.
Mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä ehkäisemään tarvitsemme kouluyhteisöihin opettajien rinnalle sosiaalialan ammattilaisia, esimerkiksi perhetyöntekijöitä tai koulusosionomeja.
Opettajat saavat keskittyä opettamiseen, ja sosiaalialan ammattilaiset auttavat nuoria ja heidän perheitään sosiaalityön menetelmin. Suomessa, koulutuksen mallimaana, on tarjolla ammattiosaajia tähänkin pulmaan.
Perhetyötä voidaan tehdä nykyistä vahvemmin koulusta käsin, jolloin perhe saa kotiin paremmin avohuollon tukea ja ohjausta.
Vanhempien osallisuutta nuoren koulunkäyntiin voidaan tukea perhetyön menetelmin. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus on osa nuoren hyvinvointiverkostoa. Nuoren omia näkökulmia on hyvä kuunnella ja ymmärtää. Parhaimmillaan nuoren näkökulmat yhdistyvät opettajien ja vanhempien näkökulmiin.
Sosiaalialan ammattilainen tuo kouluun lisää hyvinvointia yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osallistamisen menetelmin. Näin syntyvät sosiaaliset suhteet tukevat nuoren sekä oppimista että hyvinvointia.
Nuoret tarvitsevat myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Omien tunteiden hallinta antaa taitoja mielen hyvinvointiin ja tuo toimivia ihmissuhteita elämään. Arjen- ja elämänhallintaa voidaan harjoitella koulussa, jolloin nuorelle syntyy tunne pärjäämisestä. Mielenterveyden ensiapukurssit ja muu mielenterveyttä edistävä ohjelma voidaan nostaa keskiöön.
Koulussa voidaan sosiaalialan menetelmin löytää ja vahvistaa omia vahvuuksia, tulevaisuuden toiveita, jaksamista ja koulussa viihtymistä.
Kun kouluun saadaan lisää kuuntelevaa ja keskustelevaa henkilökuntaa, ehkäistään koulukiusaamista ja lievitetään yksinäisyyttä.
Näin apu ja tuki viedään ajoissa sinne, missä nuoret ovat ja elävät arkeaan. Mennään jo sanoista tekoihin, hyvinvoinnin ja turvallisen kasvun puolelle.
Keskustan Satakunnan piiri