Uudenmaan piiri haluaa sote- ja maakuntauudistuksen maaliin – "Keskuskaupunkien tavoitteena on pitää kiinni vallasta"

Sote- ja maakuntauudistuksessa on päätösten aika, alusta ei voi enää aloittaa, Uudenmaan keskustapiiri korostaa.

Piiri otti torstai-iltana kevätkokouksessaan Vantaalla kantaa uudistuksen puolesta, koska kriittiset äänet ovat viime aikoina huolestuttavasti lisääntyneet sekä kokoomuksen että suurten kaupunkien suunnalta.

Uusmaalaisilla on omat huolensa uudistuksen aikataulusta ja pienten paikkakuntien kohtalosta. Piirin viesti onkin, että uudistus ei välttämättä ole kaikilta osin täydellinen, mutta tärkeimmät kohdat ovat kunnossa.

– Uudistuksen arviointi pitää tehdä koko Suomen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Ei yksin keskuskaupunkien, joiden tavoitteena on pitää kiinni vallasta ja budjettiensa koosta, piiri linjaa.

Kokoomusjohdolle piiri sanoo, että puolueen kansanedustajat pitää saada seisomaan uudistuksen takana.

– Nykyinen palvelujärjestelmä ei tuota hyvinvointia väestölle eikä yhdenvertaisia palveluita. Palvelut ovat tehottomia ja päällekkäisiä, ihminen ei tule autetuksi, kannanotossa todetaan.

Vantaan pitkäaikainen kaupunginvaltuuttu Irja Ansalehto-Salmi kertoi kuitenkin kannattavansa Uudenmaan muutosjohtajien Markus Sovalan ja Timo Aronkydön esittämää siirtymäaikaa.

– Uudellamaalla tulee kiire, Ansalehto-Salmi painotti.

Muutosjohtajat esittävät, että maakuntavaltuustolle tulee säätää mahdollisuus lykätä valinnanvapauden aloittamista vuoden 2022 alkuun saakka asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta.

Lisäksi he haluavat antaa maakunnille joustoa niin, että sote-keskusten osalta markkinat voisi avata kunkin maakunnan päättämässä ajankohdassa vuoteen 2024 mennessä. Hallituksen esityksessä sote-keskukset aloittavat toimintansa vuonna 2021.

– Sote-muutosjohtajien esitys auttaisi Uudenmaan tilannetta aika paljon, Ansalehto-Salmi sanoi.

Tapio Havula Mäntsälästä toi terveisensä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän valtuustosta.

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilussa ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Ensi vuoden alussa palveluiden tuotanto siirretään kuntayhtymälle.

– Tämä on meidän tiemme, me haluamme olla aktiivisia.

– Olemme lobanneet tätä asiaa koko maakunnalle. Lobbaus on tuottanut tulosta, maakuntahallituksen strategioissa maakunnan tulevaisuudessa puhutaan kuudesta aluemallista, Havula sanoi.

Hän näkee, että 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla palvelutuotanto on tarpeellista pilkkoa, mutta se ei romuta maakunta-ajatusta.

– Toinen vaihtoehto on se, mitä HUS ajaa. Divisioonamallissa perimmäinen nurkka kärsisi. On parempi, että alueilla ollaan aktiivisia, Havula korosti.

Vuoden takaisessa piirikokouksessa Havula sanoi, että Uusimaa pitäisi jakaa maakuntauudistuksessa vähintään kahteen vaalipiiriin.

– Nyt on tullut aika selväksi, ettei se tule enää onnistumaan.

Havula uskoo monien ajattelevan sote-palveluita oman kuntansa eikä koko maakunnan tasolla.

– Koetaan, että päätöksenteko menee vieraaseen ympäristöön ja palvelut heikkenevät.

Jarmo Hyytiäinen Karjalohjalta pelkää Uudenmaan kohtaloa maakuntavaaleissa.

– Mikä on keskustan kannatus, kun täältä valitaan 99 edustajaa valtuustoon? Lohjalta ei välttämättä tule minkään puolueen edustajaa. Edustajat valitaan Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta.

Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen korosti, että keskustapiirin täytyy olla aktiivinen koko maakunnan alueella.

– Meidän kansanedustajatkin tulevat Vihdistä, Nurmijärveltä ja Tuusulasta, hän huomautti.

Keskustan Uudenmaan ja Helsingin piirit nimeävät ensimmäiset maakuntavaaliehdokkaat yhteiskokouksessaan 19. toukokuuta. Kuokkasen mukaan Uudenmaan osalta tavoite on, että noin puolet ehdokkaista nimitettäisiin silloin ja loput syksyllä. Uusimaa saa asettaa 103 ehdokasta ja Helsinki 45.

Torstaina Uudenmaan piirillä oli kasassa 39 nimeä.

–  Tavoitteemme on täysi lista, ja se on täysin mahdollinen.

Kaupunkiseudulla tapahtuvaan mainontaan ja vaalityöhön panostetaan entistä enemmän.

Puoluesihteeri Jouni Ovaska

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoi vetävänsä Kaupungissa on keskusta -verkostoa. Se kehittää keskustan toimintaa suurimmissa kaupungeissa.

– Kuntavaaleissa viidessä suurimmassa kaupungissa – ellei Oulua lasketa – kannatus oli 2,8 prosentista 5–6 prosenttiin. Ei näillä luvuilla tulla pärjäämään.

Ovaska totesi, että kaupunkityötä on tehty puolueessa vuosien mittaan useaan otteeseen, mutta menestystä on tullut vain pienemmissä seutukaupungeissa. Keskustan viestinnästä on myös tullut paljon kritiikkiä.

Ovaska kertoikin piirikokousväelle, että keskustassa on luotu uutta viestintästrategiaa ja puoluetoimistolla aloitti maanantaina viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

 – Hänen johdollaan ryhdytään vedetään viestintäsuunnitelmaa, joka kytketään kaupunkistrategiaan.

– Kaupunkityöhön on normaalisti ollut 10 000–20 000 euroa, mutta tälle vuodelle on varattu 80 000 euroa. Se tarkoittaa sitä, että kaupunkiseudulla tapahtuvaan mainontaan ja vaalityöhön panostetaan entistä enemmän.

Ovaska ei halunnut vielä kertoa, aikooko hän hakea jatkokautta keskustan puoluesihteerinä kesäkuun puoluekokouksessa.

Suomenmaa kysyi puoluesihteerikisaan lähtemistä myös Kuokkaselta, joka haastoi silloisen puoluesihteerin Timo Laanisen neljä vuotta sitten.

– Paljon on tullut kyselyjä, olen sanonut että mietin asiaa. En ole sulkenut mitään mahdollisuuksia pois, Kuokkanen vastasi.

Uudenmaan keskusta päätti keskustan puoluevaltuuston jäsenensä kaudelle 2018–2020.

He ovat Silja Silvasti Vihdistä, Juhani Tihveräinen Raaseporista, Tuomas Kanervala Porvoosta, Sanna Kurki Askolasta, Sinikka Ekonen Mäntsälästä, Juuso Jaakola-Siimes Nurmijärveltä, Aili Pesonen Espoosta, Marja Vilja Hyvinkäältä, Jussi Vähäkangas Vantaalta ja Tommi Halkosaari Espoosta.

Varalla ovat Kaisa Kauppinen Vantaalta, Jyrki Parikka Lohjalta, Inna Kallioinen Keravalta, Mia Sundström Karkkilasta, Hannu Maliniemi Sipoosta, Salme Nepponen Tuusulasta Paula Huhtala Nurmijärveltä, Anne Penninkangas Lapinjärveltä, Teemu Purojärvi Vantaalta ja Jaska Salonen Mäntsälästä.

Puoluekokousedustajiksi valittiin Jasi Kuokkanen, Sanna Kurki, Petri Kalmi ja Tuulia Koskinen.