Kärnä: Yhteispohjoismaisesta ulkorajasta on vielä keskusteltava

Kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Mikko Kärnä (kesk.) pitää välttämättömänä, että yhteispohjoismaisesta ulkorajasta käydään vielä laaja poliittinen keskustelu ja tehdään päätökset vasta sen jälkeen.

Kärnä on koko aiheesta eri linjoilla valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) kanssa.

Stubb (kok) kertoi eilen Dagens Nyheterille ja Turun Sanomille, että hänen mielestään kaikki rajat, joita pystytetään EU:n ja Schengenin sisään, ovat huonoja rajoja.

Stubbin mukaan Suomi olisi kaatanut Tanskan esityksen yhteisestä ulkorajasta.

Kansainvaelluksen mukanaan tuomia ongelmia on ratkottava unionin tasolla, mutta se ei estä laajaa pohjoismaista yhteistyötä, Kärnä toteaa.

– Yhteinen ulkoraja ja rajapolitiikka poistaisi kokonaan paineen länsirajaltamme. Se takaisi vapaan liikkuvuuden pohjoismaiden sisällä tilanteessa, jossa yleiseurooppalainen vapaa liikkuvuus natisee liitoksissaan.

– Se vapauttaisi myös resursseja itärajan valvontaan, jossa niitä tällä hetkellä kaivataan.

Jos muut pohjoismaat päättävät muodostaa yhteisen ulkorajan ilman Suomea, Ruotsin ja Norjan vastaisille rajoille tulisivat tarkastukset.

– Jäisimme yksin tilanteessa, jossa itärajastamme on muodostumassa laittoman maahantulon reitti Eurooppaan. Tällainen politiikka ei ole kestävää, sanoo Kärnä.

Rajaupseerinakin työskennelleen Kärnän mukaan pohjoismainen yhteistyö ei kuitenkaan tarkoittaisi Schengenin murentamista.

– Schengenin sopimus pitää sisällään useita hyvin toimivia elementtejä, joista kannattaa pitää kiinni. Vapaa liikkuvuus ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi oletetulla tavalla ja tähän haasteeseen on nyt vastattava. Pohjoismainen ulkoraja olisi pikemminkin Schengeniä vahvistava kuin murentava toimenpide.